Tekijä: skyadmin

  • Kööpenhaminassa pohditaan dekriminalisointia

    HS 14.3.2013 13:38

    Kööpenhaminassa harkitaan hasiksen laillistamista 

    STT–TT

    KÖÖPENHAMINA. Kööpenhaminassa esitetään taas hasiksen laillistamista kokeiluluontoisesti, vaikka Tanskan valtakunnanpoliitikot ovat selkeästi ampuneet alas ehdotuksen.

    Kööpenhaminan ylipormestari  Frank Jensen kirjoittaa Sydsvenskan-lehdessä, että hasiksen laillistaminen voisi iskeä tehokkaasti rikollisverkostoihin, jotka ansaitsevat miljoonia myymällä hasista.

    Asiaa on tarkoitus puida Kööpenhaminassa perjantaina. Kokoukseen osallistuva Ruotsin ympäristöpuolueen skånelaisedustaja Monika Ekström vastustaa ajatusta, kuten lähes kaikki muutkin skånelaispoliitikot.

    "Hanke herättää kovin suurta huolta", hän kommentoi asiaa uutistoimisto TT:lle torstaina.

    Juutinrauman silta yhdistää Tanskan Etelä-Ruotsiin. Maiden välinen liikenne on vilkasta. 


    The Copenhagen Post 15.3.2013

     

    http://cphpost.dk/national/life-after-cannabis-prohibition-city-announces-its-ambitions

     

    Life after cannabis prohibition: The city announces its ambitions

    The Copenhagen Model will see the production, sale and consumption of cannabis legalised, but many questions remain 

    The tide is turning against the criminalisation of cannabis. Portugal, the Netherlands and several US states have to varying degrees decriminalised its use and now Copenhagen has decided to join the movement with a three-year trial to decriminalise the drug.

    But while city officials envisage Copenhagen undertaking the world’s most ambitious decriminalisation project – both the production and sale would be legalised – large questions remain about what shape the so-called ’Copenhagen Model’ would actually take.

    Today around 150 attendees gathered in the City Hall’s banquet room to hear the City Council’s plan.

    “We would like to have fewer smokers, a lower incidence of cannabis psychosis and less crime,” the deputy mayor for social affairs, Mikkel Warming (Enhedslisten), told the audience. “But criminalising cannabis doesn’t work. It’s here to stay. Legalisation won’t be a miracle cure, but it will open up solutions to some of the problems that cannabis creates.”

    The conflict is this. One the one hand, the city wants to take the one billion kroner cannabis trade out of the hands of criminals. But the fear is that legalisation could increase consumption. Given the documented connections between mental illness and cannabis use, more users could mean higher rate of mental health problems in Copenhagen.

    So the question becomes whether it is possible to decriminalise cannabis while also minimising the number of people who use it.

    One of the primary goals of the trial is to take the cannabis trade out of the hands of criminals. This would require offering a competitive product at competitive prices from locations in the city that are as accessible as the illegal market.

    The city is open to both external and domestic suppliers for its product, which would most likely be sold through an established chain of stores, such as pharmacies. This would be easier to implement during a trial period as having to construct new specialist outlets or expecting the private sector to step up would likely take much longer to get running.

    The city has not settled on a final model, however, nor has it established a concrete plan for preventing cannabis tourism and ensuring that vulnerable users get the help they need.

     

    Let the state control it

    There was plenty of advice to be heard from experts today, however. Among them was Willy Pedersen, a professor of sociology at the University of Oslo. He argued that that the best way to legalise cannabis, while also minimising its use, would be to establish state-run dispensaries similar to the Swedish and Norwegian alcohol monopolies.

    Pedersen argued that if weren’t state controlled, the private sector would seek to use ‘cannabis culture’ to encourage more people to consume cannabis and boost its profits.

    “What we all want is a reduced consumption of cannabis,” Pedersen told The Copenhagen Post. “But the cannabis culture romanticises cannabis use and encourages people to consume it, while privatised sale creates an incentive for businesses to sell as much product as possible.”

    But if pot were in the hands of the state, would crime really be reduced? This is one of the major goals of the trial as Copenhagen’s increase in gun crime has been attributed to gangs fighting over a share in the highly lucrative illegal cannabis trade.

    Speaking to the conference, Kim Møller from the Centre for Alcohol and Drug Research at Aarhus University said that while crime may drop in the long-term after decriminalisation, in the short-term the gangs would simply move to fighting over other sources of income.

     

    Mental health issues 

    The connection between mental health problems and cannabis use is seen by many as the most troubling aspect of legalising cannabis. The city argues, however, that a legal network of cannabis outlets would provide new points of contact between social workers and at-risk users. Their hope is that more users would find treatment if legalisation were to be enacted.

    Dan Orbe from the council’s anonymous drug counselling organisation, U-Turn, argued that the city needed to recognise that it might need to set aside more funding for counselling and preventative programmes. Orbe also added that the city would probably have to completely overhaul its current strategy for preventing drug use among young people.

     

    Laws and conventions

    Gearing the police and social services to deal with changes brought about by legal cannabis may not be the most pressing problem facing the city, however. Denmark is a signatory of the 1961 Single Convention on Narcotic Drugs that controls the production and sale of cannabis. 

    Not wanting to break their commitment to the convention, the Netherlands’ novel solution was to make cannabis illegal but not punishable under certain conditions. This non-enforcement policy makes consumption in coffee shops legal, even though the coffee shops still have to source their products from illegal sources.

    The Copenhagen Model will challenge the convention more directly, however, by decriminalising the possession and sale of cannabis. This approach more closely follow the strategy of the US state of Washington, where in November 2012, voters passed a law that legalised the possession and cultivation of cannabis.

    Seattle’s city attorney, Peter Holmes, explained that the initiative passed by promising voters that cannabis would be heavily taxed and regulated.

    Cannabis possession and cultivation in the United States is still highly illegal under federal law, however, meaning that the state of Washington – along with Colorado, which also passed legalisation in November – has placed itself in a tricky position with Washington, DC.

    But Holmes argues that there is no option left except legalising cannabis.

    “The prohibition of cannabis has not achieved its stated objectives because the demand is too strong,” Holmes told The Copenhagen Post, adding that pressure from the US to maintain Draconian legislation on cannabis may be a reason why the Danish government has repeatedly turned down the city’s attempts to legalise the drug, most recently last year.

    But as more countries move to legalise the drug, Holmes argues that the US will have to accept that prohibition has not worked

    “The world hasn’t ended [after cannabis was legalised]. What we are witnessing now is just the crack in the dyke and more states will soon follow our lead with legalisation," he said. "The genie is out of the bottle.”

    Holmes was careful to state that Copenhagen needed to find its own solution, however, and that what works in Seattle may not work in Copenhagen.

    “The conference has confirmed that we need to find our own plan for Copenhagen,” Mayor Frank Jensen (Socialdemokraterne) said in his closing statements. “We need to end a failed policy and take responsibility. City Hall now needs to take the lead.”

     

     

  • Kansalaisaloitteista HS:ssa

     

    Eduskunnan pääsihteeri sättii kansalaisaloitetta – lain perusteet "varomattomia"

     

    HS 12.3.2013

     

    Seppo Tiitisen  mukaan uudelle kansalaisaloitteelle on luotu liian suuret odotusarvot.

    Hänen mukaansa uudella järjestelmällä ei ole tarkoitus muuttaa normaalia käytäntöä, jonka mukaan lainsäädäntöaloite on pääsääntöisesti hallituksella.

    "Kun aloitteenteko kohdentuu joko marginaalisiin tai muutoin riidanalaisiin asioihin, se ei voi olla se tie, jolla kansalaisten valitseman eduskunnan enemmistön tahto alkaa syrjäytyä", sanoo Tiitinen.

     

    Siispä kansalaisaloitteiden tulisikin käsitellä sellaisia asioita, jotka jo muutenkin otettaisiin eduskunnassa käsittelyyn, joista vallitsisi mahdollisimman laaja yksimielisyys? 

     

    Kansalaisaloitteiden vahvemman painoarvon puolustajat perustelevat näkemystään sitä koskevan lain perusteluosalla, jonka mukaan kansalaisaloite rinnastuisi sadan kansanedustajan aloitteeseen.

    Tiitinen näkee asian toisin: "Eduskunnalla ei ole perustuslain mukaan mitään velvoitetta ottaa mitään asioita käsiteltäväksi."

    Hän pitää perusteluosaan kirjattua velvoitelausetta "varomattomana".

     

    Perusteluosan teksti on kyllä "varomatonta" siinä mielessä, että työ eduskunnassa hankaloittuu. Kansalaisaloitteet avaavat uuden rintaman yhteiskunnassa käytävään keskusteluun. Kansanedustajat joutuvat paljastamaan todelliset mielipiteensä ja ottamaan kantaa asioihin jotka aikaisemmin on voinut sivuttaa "marginaalisina". Näin edustajan työ muuttuu vaikeammaksi ja uranäkymät politiikassa epävarmoiksi. Se on kansanvallan voitto.

     

  • YLE Puhe: Koska huumeet laillistetaan?

    Koska huumeet laillistetaan? Ohjelmassa yritetään ymmärtää suomalaista yhteiskuntaa. Tällä kertaa kysytään, koska huumeet Suomessa laillistetaan? Miksi meillä on nykyisenlaiset huumelait? Vieraina ex-syyttäjä Ritva Santavuori ja humaania päihdepolitiikkaa ajava Kimmo Wilska. Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

    Kuuntele

  • HS: Miten lääkekannabis eroaa pössyttelykannabiksesta?

     

    Helsingin Sanomat 10.1.2012

    http://www.hs.fi/terveys/Miten+l%C3%A4%C3%A4kekannabis+eroaa+p%C3%B6ssyttelykannabiksesta/a1357727753563

     

    7 kysymystä

    Miten lääkekannabis eroaa pössyttelykannabiksesta?

     

     

    1 Mitä lääkekannabis on?

    Lääkekannabis sisältää Cannabis sativa -kasvista saatuja tai synteettisiä kannabinoideja. Se vaikuttaa keskushermoston kannabinoidireseptoreiden kautta muun muassa lihasjänteyteen, motoriikkaan, kivun aistimiseen ja ruokahaluun samalla lailla kuin elimistön omat välittäjäaineet. Lääkekannabis Sativex, joka sai juuri myyntiluvan Suomessa, sisältää kahta kannabinoidia. Niitä uutetaan kahden eri kannabislajikkeen lehdistä ja kukista.

     

    2 Mihin sairauksiin lääkekannabis tehoaa?

    Sativexille haettiin myyntilupaa Suomessa vain MS-taudin lihasjäykkyyden hoitoon. Kanadassa sillä hoidetaan myös hermo- ja syöpäkipua.

     

    3 Kenelle lääkekannabista voidaan määrätä?

    Sativex on tarkoitettu MS-taudin oireiden helpottamiseen silloin, kun muut lääkkeet eivät tehoa. Lääkettä saavat määrätä vain neurologian erikoislääkärit ja neurologisen yksikön lääkärit. Muut lääkärit saavat jatkaa hoitoa. Sativexia on tähän asti käyttänyt noin kymmenen potilasta vuodessa Fimean erikoisluvalla. MS-tautia sairastaa Suomessa 7 000 ihmistä.

     

    4 Miten lääkekannabista otetaan?

    Suihkeena suuhun. Hoito aloitetaan pienellä annoksella, jota kasvatetaan asteittain. Siten löytyy kullekin potilaalle oikea annostaso. Lääke auttaa vain osaa potilaista. Jos lääke ei vaikuta neljän viikon aikana, sen käyttö pitää lopettaa.

     

    5 Kehittyykö lääkekannabikseen riippuvuus?

    Sitä on tutkittu yli 1 500 potilaalla. Heille ei tullut riippuvuutta. Riippuvuuden vaaraa ei silti voida varmasti sulkea pois, jos annos on suuri ja lääkettä käytetään kauan. Siksi on tärkeää, että lääkettä saavat määrätä vain asiantuntijat. Lisää tietoa pitkän ajan vaikutuksista saadaan, kun lääkkeen käyttö yleistyy.

     

    6 Miten lääkekannabis eroaa pössyttelykannabiksesta?

    Jos kannabista otetaan sumutteena suuhun, kannabinoidien määrä veressä pysyy matalana ja niitä on veressä kauemmin. Siksi lääkekannabis vaikuttaa tasaisesti eikä päihdytä. Kun kannabista poltetaan, kannabinoidien pitoisuus nousee nopeasti ja korkeammalle. Sen vuoksi vaikutuskin on voimakkaampi. Se on lääkekannabiksen ja poltettavan kannabiksen tärkein ero.

     

    7 Voiko lääkekannabista käyttää väärin?

    Se on epätodennäköistä. Lääkkeen päihdyttävät vaikutukset ovat harvinaisia. Lisäksi sitä on käsittääkseni vaikeampi hankkia väärään käyttöön kuin laitonta, poltettavaa kannabista.

     

    Kysymyksiin vastasi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen Fimean ylilääkäri Eeva-Sofia Leinonen.

  • YLEX: Huumeista kärähtäneitä ei kohdella Suomessa tasavertaisesti

    YLEX popuutiset 18.12.2012

    Alkuperäinen uutinen

     

    Huumeista kärähtäneitä ei kohdella Suomessa tasavertaisesti

    – etelässä selviää helpommin vain huomautuksella

     

    Keräsimme tiedot seitsemän kaupungin huumausaineiden käyttörikoksista. Kyseessä ovat yli 18-vuotiaiden tapaukset. Kiinni jäänyt saa useimmiten huomautuksen Etelä-Suomessa. Oulussa huomatuksia ei juurikaan anneta.

     

     Kun yli 18-vuotias jää poliisille kiinni huumausaineen käyttörikoksesta, seurauksena eivät aina ole sakot tai asian eteneminen syyttäjälle asti. Sisäministeriö laati poliisille ohjeistuksen vuoden 2006 lopussa ja sen mukaan aikuinen voi selvitä ensimmäisestä käyttörikoksesta pelkällä huomautuksella. Ohjeistuksessa sanotaan muun muassa näin:

    …huomautuksen antaminen on yksi laittomaan toimintaan puuttumisen muoto ja voi huumausaineen käytön lopettamisen kannalta johtaa usein parempaan lopputulokseen kuin ankarammat seuraamukset.

    Poliisin on mahdollista antaa huomautus, jos ainetta on hallussa pieni määrä. Silläkin on merkitystä, onko kyseessä erittäin vaaralliseksi luokiteltu huume, jolla käyttäjä voi virheellisellä annostelulla aiheuttaa itselleen hengenvaaran. Myös se vaikuttaa, missä huumeita käyttää: mitä vähemmän se tapahtuu julkisella paikalla, sitä paremmat mahdollisuudet on saada pelkkä huomautus. Myös ensimmäistä kertaa kiinni jääminen vaikuttaa, kun poliisi miettii seuraamuksia.

    YleX:n keräämät luvut seitsemältä poliisilaitokselta osoittavat, että huomautuksia annetaan useimmin Etelä-Suomessa. Ero pohjoiseen on raju. Rikos- ja prosessioikeuden professoriMatti Tolvanen sanoo, että tilanne on ongelmallinen yhdenvertaisuuden kannalta lain edessä.

    – Onhan se aina ongelma, jos erot on näinkin suuria. Eli jos viisinkertainen on jossakin kaupungissa huomautusten määrä verrattuna johonkin toiseen, niin kyllä se on ongelma yhdenvertaisuuden kannalta.

    Professorin mielestä tilanne on sen takia hankala, että sakot ovat rangaistus, josta jää merkintä, että henkilöä on rangaistu huumausainerikoksesta. Huomautuksen tiedot ovat vain poliisin sisäisessä järjestelmässä.

    – Ohjeistuksellahan on poliisi ja valtakunnansyyttäjä pyrkineet siihen, että tämä olisi yhdenmukaista, mutta niin kuin näkyy, ei se ohjeistus aina auta.

    Turku kunnostautunut huomautuksissa – muiden pitäisi ottaa mallia

    Huomautusten määristä näkee, että kahden lähes saman kokoisen kaupungin kohdalla – Turun ja Oulun – välillä on viisinkertainen ero. Mistä tämä se johtuu? Poliisihallituksen poliisitarkastajaPentti Kangasniemi sanoo, että käyttörikokset tulevat poliisin tietoon yleensä, kun jäädään kiinni jostain toisesta rikoksesta – esimerkiksi omaisuus- tai väkivaltarikoksesta. Tällöin asiaa ei voida jatkossa enää käsitellä pelkkänä käyttörikoksena, joten huomautusta ei voida antaa. Muitakin eroja kaupunkien välillä on.

    – Eihän poliisi sinänsä käyttäjiä valvo, että käyttörikokset tulevat pääasiassa muun rikollisuuden selvittämisen yhteydessä ja muun   poliisitoiminnan ohessa.

    – Isot kaupungit ovat tietysti erilaisia keskenään. Niissä on erilainen huumausainekulttuuri käyttäjillä ja esiintymistiheydet ovat vähän erilaisia, että silläkin on merkitystä.

    Toisin sanoen, poliisi käyttää huomautusta useammin niissä kaupungeissa, joissa se törmää useammin käyttäjiin. Toisaalta Oulussa ja Turussa on lähes yhtä paljon käyttörikoksia. Poliisihallituksen Kangasniemi sanoo, että Turussa asiaan on paneuduttu enemmän.

    – Sitten tietysti tää Turku on erinomaisen kunnostautunut tässä huomautusten käytössä. Heidän järjestelmäänsä pitää omaksua muissakin Suomen kaupungeissa.

    Yhdeksi syyksi Kangasniemi mainitsee sen, että Turussa eri viranomaiset tekevät tiiviimmin yhteistyötä keskenään. Joka tapauksessa eriarvoisuuteen ollaan puuttumassa.

    – Onhan tämä peiliin katsomisen paikka. Tulevan vuoden yksi painopistealueista on tässä huumausaineiden käyttörikosasiassa, että poliisi kiinnittää enemmän huomiota huomautuksiin ja hoitoonohjaukseen. Siihen pitää saada enemmän yhdenvertaisuutta.

    Yhdenvertaisuuteen päästään tulevaisuudessa poliisitarkastajan mukaan ainakin kouluttamisella ja tiedon lisäämisellä.

    Käyttörikosten luvut eivät ole koko vuodelta vaan viimeisin mukaan laskettu kuukausi on joko elo- tai syyskuu.

    HUOMAUTUSTEN OSUUS KÄYTTÖRIKOKSISTA

    Turku 10,1 %
    Käyttörikokset: 544, huomautukset: 56

    Helsinki 9,1 %
    Käyttörikokset: n. 1100, huomautukset: n. 100

    Tampere 8,9 %
    Käyttörikokset: 450, huomautukset: 40

    Jyväskylä 5,2 %
    Käyttörikokset: 306, huomautukset: 16

    Espoo 4,9 %
    Käyttörikokset: 386, huomatukset: 19

    Kuopio 2,7 %
    Käyttörikokset: 339, huomautukset: 9

    Oulu 1,9 %
    Käyttörikokset: 464, huomautukset: 9

     

     

  • Lääkekannabis sai myyntiluvan Suomessa

    Tiivistelmä:

    • myyntiluvan saanut Sativex-niminen valmiste on kasviuute, ei synteettinen kannabinoidi
    • tarkoitettu MS-taudin oireiden lievittämiseen
    • Bedrocan-valmiste (kannabiksen kukinnot sellaisenaan) ei ole vielä saanut myyntilupaa Suomessa

    YLE 23.11.2012: yle.fi/uutiset/laakekannabis_sai_myyntiluvan_fimealta/6388880

     

    Lääkekannabis sai myyntiluvan Fimealta

    Myyntiin lääke tulee vasta noin puolen vuoden kuluttua. Sativex on tarkoitettu lihasjäykkyyden hoitoon MS-tautia sairastaville potilaille.

    Lääkekannabis on saanut myyntiluvan lääkealan turvallisuutta valvovalta Fimealta. Luvan saa reseptilääkevalmiste Sativex, joka on tarkoitettu lihasjäykkyyden hoitoon MS-tautia sairastavilla potilaille. Myyntiin lääke tulee vasta noin puolen vuoden kuluttua.

    Almirall-lääkeyrityksen lääke annostellaan suusuihkeena. Se on valmistettu hampusta, mutta sen koostumus poikkeaa huumausaineena käytettävästä kannabiksesta. Sativex-lääkkeellä ei myöskään ole samanlaista huumaavaa vaikutusta.

    Sativex on tarkoitettu ainoastaan MS-potilaille, joiden liiallinen lihasjäykkyys eli spastisuus on kohtalaista tai vaikeaa, ja jotka eivät ole saaneet oireeseen apua muista lääkkeistä. Myös lääkkeen määräämiseen on tulossa rajoituksia: sitä saa vain neurologian erikoislääkäreiden määräyksellä tai neurologian alan sairaalayksikön lääkärin määräyksellä.

    Sativexia on aiemmin saanut Suomessa Fimean luvalla erityislupahakemuksella. Hakemuksia on viime vuosina ollut alle kymmenen vuodessa, Fimeasta kerrotaan.

     


    HS 27.11.2012

    Lää­ke­kan­na­bis eli kan­na­bi­noi­de­ja si­säl­tä­vä suu­su­mu­te on saa­nut myyn­ti­lu­van.

    Lää­ke­alan tur­val­li­suus- ja ke­hit­tä­mis­kes­kus Fi­mean myön­tä­män lu­van myö­tä Sa­ti­vex-suih­ke tu­lee ap­teek­kien va­li­koi­miin. Si­tä saa­vat mää­rä­tä vain neu­ro­lo­git ja neu­ro­lo­gian osas­to­jen lää­kä­rit.

    Lää­ket­tä on voi­nut aiem­min käyt­tää eri­tyis­lu­val­la. Fi­mea ker­too kä­si­tel­leen­sä 60 ha­ke­mus­ta vuo­des­sa.

    Suo­men ohel­la myyn­ti­lu­pa myön­net­tiin useaan maa­han. Jo en­nen tä­tä val­mis­tet­ta on myy­ty muun muas­sa Ruot­sis­sa ja Tans­kas­sa.

    VAL­MIS­TE on tar­koi­tet­tu vain MS-tau­tia sai­ras­ta­vil­le ai­kui­sil­le, joi­den li­hak­set ovat ko­vin jäyk­kiä, ei­kä muu ole lie­vit­tä­nyt oi­rei­ta.

    Jos val­mis­te ei au­ta, sen käyt­tö pi­tää lo­pet­taa kuu­kau­den ku­lues­sa. Tut­ki­muk­sis­sa vain osa po­ti­lais­ta on hyö­ty­nyt val­mis­tees­ta. Se on vä­hen­tä­nyt li­has­kou­ris­tuk­sia ja hel­pot­ta­nut sel­viy­ty­mis­tä ar­jes­ta.

    VAL­MIS­TE si­säl­tää huo­mat­ta­vas­ti vä­hem­män kan­na­bi­noi­de­ja kuin ve­ren­kier­toon pää­see pol­te­tus­ta kan­na­bik­ses­ta hen­gi­tyk­sen kaut­ta. Ylei­sim­mät hait­ta­vai­ku­tuk­set ovat hui­maus ja vä­sy­mys.


    TV-uutisissa

    Ylen pääuutislähetyksessä 23.11.2012 oli myös juttu kannabiksesta.  Juttu alkaa kohdasta 13:07.