Lähde: Rajamme vartijat 5-6/2005
Huumeet ovat illegaaleja. Niiden puhtautta ei kontrolloida, ja ihmiset eivät osaa käyttää niitä. Kun ei osata käyttää, niin huumeisiin saattaa kerrasta kuolla. Jos huumeet laillistettaisiin ja tulisi valtion omistama toimintaa kontrolloiva Oy Narcotica Ab, tilanne voisi olla toinen.
Rikosoikeuden professori
Terttu Utriainen
Viime vuonna Suomessa kukaan ei kuollut heroiiniin, nyt kuolleita on jo useampi.
"Heroiiniin kuolleiden määrä jää kuitenkin yhden käden sormilla laskettavaksi", Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen laitoksen johtaja Erkki Vuori sanoo.
Joitakin vuosia sitten Afganistanin sota tyrehdytti heroiinin salakuljetuksen Viron ja Venäjän kautta Suomeen, huumeen laatu laski ja hinta nousi pilviin. Markkinoille syntyi aukko, jonka takia narkomaanit keksivät alkaa käyttää opioidiriippuvaisten vieroituksessa lääkkeenä käytettävää buprenorfiinia suonensisäisenä huumeena. Buprenorfiini tunnetaan paremmin Temgesic- ja Subutex-tuotemerkeistä.
"Subutex on pitänyt aika hyvin pintansa, vaikka nyt näyttää siltä, että heroiinia liikkuu taas Suomen markkinoilla jonkun verran. Keski-Euroopasta sitä on saanut koko ajan", Helsingin poliisin rikoskomisario Petri Rainiala sanoo.
Heroiinin paluuta osattiin odottaa. Huumeisiin kuolleita tutkinut Vuori ennusti viime keväänä, että kymmenen vuoden kuluessa heroiini palaa takaisin huipulle.
"On ihan selvä asia, että heroiini nousee. Käyttäjät arvostavat sitä, koska se vaikuttaa nopeasti", Vuori sanoo.
Heroiinin hinta katukaupassa on laskenut, ja sen saatavuus parantunut. Silti Subutex on edelleen Suomessa käytetyimpiä huumeita amfetamiinin ja hasiksen lisäksi.
"Heroiini näkyy meillä, mutta kymmenestä hoitoon hakeutuneesta yhdeksän käyttää päähuumeenaan buprenorfiinia ja yksi heroiinia. Se on suhde", Helsingin Diakonissalaitoksen ylläpitämän Huumepäivystysklinikan johtaja Mika Paasolainen sanoo.
Subutexista suositun tekevät sen edullinen hinta, tasainen laatu ja hyvä saatavuus. "Subutex on tällä hetkellä huumekaupan kirkkaasti paras bisnesartikkeli. Muissa huumeissa voittomarginaali on pienempi. Se on yksi mekanismi, joka pitää Subutexin käyttöä yllä", Rainiala sanoo.
Heroiini maksaa katukaupassa 120–130 euroa ja tukkukaupassa 70–80 euroa grammalta. Yhdelle Subutex-tabletille tulee Ranskasta ostettuna hintaa pari euroa. "Helsingissä siitä joutuu maksamaan 30 euroa, Keski-Suomessa 50 euroa, Pohjois-Suomessa ja vankiloissa jopa 100 euroa per tabletti", Rainiala kertoo.
Hurjat voitot ovat houkutelleet aivan uudentyyppisiä huumekauppiaita.
"Subutex-bisneksessä on mukana perinteisiä petosmiehiä ja huijareita, joista ei voisi kuvitella, että he lähtisivät kuljettamaan pussillista jotain valkoista jauhetta. Subutex mielletään lääkkeeksi, joten kynnys välittää sitä on pienempi."
Subutexin ja muiden päihteiden sekakäyttöön kuoli viime vuonna yli 70 ihmistä. "Tämän vuoden lukuja on vielä mahdotonta sanoa, mutta mitään repeämistä ei ole tapahtunut", Vuori sanoo.
Munkkisaaren huumepäivystysklinikalle hakeutuu vuosittain hoitoon noin 2 000 narkomaania. Tänä vuonna heistä vähän yli puolet ilmoitti pääpäihteekseen Subutexin.
Suurin osa päivystyksen asiakkaista on helsinkiläisiä, keski-iältään 24-vuotiaita miehiä. "Eniten asiakkaita meille tulee Itä-Helsingistä", Paasolainen sanoo.
Subutex-riippuvaisten määrää on vaikea laskea, koska suomalaiset narkomaanit ovat tyypillisesti sekakäyttäjiä. Stakesin arvion mukaan Suomessa on noin 16 000–21 000 amfetamiinin ja opiaattien ongelmakäyttäjää. Heistä 60–70 prosenttia asuu Etelä-Suomessa ja 30–40 prosenttia pääkaupunkiseudulla.
"Vähintään yksi kolmasosa kaikista törkeistä huumausainerikoksista on paljastunut Helsingissä. Jos siihen vielä lisätään Espoo, Vantaa ja muutama lähikunta, voidaan puhua yli puolesta koko maan huumerikoksista", Rainiala sanoo.
"Kämpässä kuin kämpässä tuntuu olevan viljelmiä"
Helsingin poliisi on huolestunut kannabiksen ja marihuanan lisääntyneestä kotiviljelystä. "Se on nostanut päätään tämän vuoden aikana lujasti. Vähän kämpässä kuin kämpässä tuntuu olevan viljelmiä", Helsingin poliisin huumerikosyksikön rikoskomisario Petri Rainiala sanoo.
Poliisi löytää huumekasvi Cannabis sativaa etenkin mennessään tarkastamaan häiriöhälytyksiä kerrostaloasuntoihin.
"Usein jokin vaatehuone on vuorattu foliolla ja sinne on laitettu lämpölamput, kastelujärjestelmät ja kaikki. Eräs viljelmä paljastui niin, että kastelujärjestelmä petti ja vettä valui naapuriin."
Poliisin arvion mukaan pääkaupunkiseudulla on satoja eritasoisia kannabiksen kotiviljelijöitä. "Yksi kukka tarvitsee kanttiinsa muutaman kymmenen sentin tilan. Parinkymmenen kukan viljelmä mahtuu aika pieneen tilaan."
Vaikka kotiviljelmät ovat usein vaatimattomia, niiden tuotto voi olla yllättävän suuri. "Sato voi olla kolmen neljän kuukauden välein parisataa grammaa kukkaa kohti."
Kysytyimpiä katukaupassa ovat tällä hetkellä kasvin kukat. "Kukinto on kaikkein parasta osaa, joten se on katukaupassa aika kallista."
Syitä kannabiksen kotiviljelyn yleistymiseen ovat viljelytaidon kehittyminen ja hyvät siemenet.
Keväällä Rainiala kävi tutustumassa Euroopan huumekeskukseen Amsterdamiin. "Siellä myytiin yhtä aikaa tulppaaneita ja Starter´s Kittejä kannabiksen viljelyn aloittaville."
Subutex on opioidiriippuvaisten vieroitushoidossa käytettävä lääke. Sen vaikuttava aine on buprenorfiini.
Lääkkeenä Subutex otetaan suun kautta ja pidetään kielen alla, kunnes se liukenee. Väärinkäyttäjät liuottavat sen nesteeksi ja pistävät ruiskulla suoneen.
Yksi 8 milligramman Subutex-tabletti riittää lääkkeeksi otettuna yhdeksi kerraksi, liuotettuna ja suonensisäisesti käytettynä siitä saa monta kerta-annosta.
Subutex on nuorten huume. Viime vuonna vajaasta 40:stä Subutexiin kuolleesta kaksi kolmasosaa oli alle 30-vuotiaita.
Pelkkä Subutex ei ole vaarallista suurinakaan määrinä nautittuna, mutta monet narkomaanit käyttävät sen lisäksi alkoholia, lääkkeitä ja muita huumeita. Yhdistelmä on tappava, koska se sotkee keskushermoston toiminnan ja voi aiheuttaa hengityksen salpaantumisen nukkuessa.
Suurin osa Suomessa huumevieroituksessa käytettävästä buprenorfiinista on nykyään Supoxon-lääkettä, jota ei voi käyttää suonensisäisesti huumeena kuten Subutex- tai Tamgesic-lääkkeitä. Sen takia suomalaiset narkomaanit ovat hakeneet Subutex-reseptejä ja lain sallimia määriä pillereitä parin vuoden ajan Baltiasta, nykyään lähinnä Latviasta ja Liettuasta.
Laittomasti pillereitä salakuljetetaan Suomeen Virosta ja Ranskasta.
Alalta tuttuja miehiä. Ylikonstaapeli Erkki Räsänen kääntää auton nokan pois ja kertoo toisen miehen rikostaustat. Miehen auto on näköjään saanut uudenväristä peltiä kylkeensä.
Pasilan kenttävalvontayksikön, Helsinginkadun mukaan "Hesari-ryhmäksi" nimetyn, vuoro on vasta alussa iltakuudelta, mutta heti käy selväksi pelin luonne – pelaajat tuntevat toisensa.
"Tuo huivipäinen on vääntänyt hirveän määrän omaisuusrikoksia", Räsänen osoittaa Vaasanaukiolla notkuvaa mieshahmoa.
Valvontaryhmä liikkuu siviilivaatteissa ja -autoissa, seuraa tunnettuja katutason tekijöitä sekä puuttuu myyntiin ja välitykseen.
Ja tarkkailee asuntoja, joissa huumekauppaa käydään. Nyt katsellaan yhtä, josta on valitettu, koska rappukäytävässä on rampannut epämääräisiä hahmoja ja lukot on jouduttu vaihtamaan.
"Rouva on vanha heroiinin käyttäjä", Räsänen sanoo asukkaasta.
Räsäsen ryhmän jäsenet ovat asemissa eri puolilla taloa, viestiliikenne on lyhyttä.
Yksi poliisi käy kuuntelemassa, että sisällä varmasti on joku, muuten ei kotietsintää tehdä. Siellä on.
Kun huoltomies on tuonut avaimet alaovelle, poliisi menee asuntoon sisään. Ei karmit ryskyen, mutta päättäväisesti.
Nainen tulee jo portaissa vastaan, sisällä hänen miesvieraansa saa raudat käsiinsä. Miehen nahkatakki ja bootsit kaivetaan esiin ja kaksikko viedään putkaan.
"Asiakkaat varmaan tykittävät asunnossa, kun on niin paljon käyttövälineitä", sanoo yksi siviiliasuinen poliisi. Ahtaasta asunnosta löydetyssä pienessä pussissa näkyy olevan valkoista jauhetta ja pussi menee jatkotutkimuksiin, myös löydetyn kännykkäkasan alkuperää selvitellään.
Jopa videokasettikoteloihin ulottuva etsintä on ohi puolessatoista tunnissa. Tuloksena on valkoista ainetta sisältävä pussukka ja ainakin yksi varastettu puhelin.
Kahvitauko Pasilassa ja uudestaan Kallioon. Huumerikosten tutkinta on siitä erikoista poliisityötä, että niitä on sitä enemmän, mitä enemmän niitä tutkitaan.
"Tuossa olisi mielenkiintoinen kämppä, mutta se on muidenkin intresseissä", Räsänen sanoo käännellessään autoa pitkin katuja. Se on viittaus eri poliisiyksiköiden yhteistyökuvioihin.
Räsäsen mukaan poliisi seurailee noin kolmeakymmentä kiinnostavaa eli "kuumaa" kämppää Kalliossa ja lähialueilla.
Loppuillan panokset suunnataan toiseen tunnettuun välityskämppään.
Yksi ryhmän jäsen on "postannut" eli tiedustellut selville, että liikenne talon edustalla käy vilkkaana. Avaimet heitetään ikkunasta, ostaja käy sisällä nopeasti ja poistuu autolla.
Siviiliautolla liikkuva valvontaryhmä lähtee seuraamaan autoa. Hieman takaa-ajoa viivästyttää, että siviiliautolla pitää pysähtyä punaisiin.
Toinen poliisien autoista saavuttaa takaa-ajetun auton huoltoaseman pihalla, ajaa sen luo ja poliisit tarkastavat sisällä olleet miehen ja naisen. Taas löytyy pieni pussi valkoista jauhetta. Poliisit tivaavat sen alkuperää, mutta selvää vastausta ei tule.
Nyt on entistä suurempi syy epäillä kämpässä asuvaa tuttua miestä välityksestä. Apuun pyydetään virkapukuisiakin, koska siellä odotetaan olevan vähintään neljä ihmistä. Rappukäytävään meno on yhtä hässäkkää, kun samaan aikaan paikalle saapuu ostaja. Toinen tulee rappusia alas.
Asunnosta tuodaan ulos kaksi miestä ja kaksi naista, joista toinen vääntelehtii ja nykii siihen tapaan, että amfetamiinin tuore vaikutus näkyy. Yö Pasilan poliisitalolla odottaa, huumekoira tuodaan asuntoon vasta seuraavana päivänä.
Myös asunnossa olleet maastopyörät ja kaksi kannettavaa tietokonetta kiinnostavat poliisia. Seitsemän gramman amfetamiinipussi on konkreettinen tulos.
Illan aikana saatu vinkki eräässä asunnossa mahdollisesti olevasta isommasta Subutex-kätköstä saa odottaa seuraavia iltoja ja tarkempia tietoja.
Wagner: Mitään ei saa laillistaa.
Wagner: Kaikki pitää kieltää. Viina, salmiakki, kahvi ja vihreä tee.
Viivi: Vihreä tee ?
Viivi: Kauheaa, jos vihreä tee kiellettäisiin!
Wagner (ajatuskupla) : Ihmiset, pyh!
Vanhemmat ovat humalassa lähes kaikissa perheisiin tehdyissä kotikäynneissä. "Asiakasperheemme voivat Helsingissä nyt todella huonosti", kertoo päivystävä sosiaalityöntekijä Anni Haapalinna Helsingistä.
Tyypillisimmässä tilanteessa naapurit ovat soittaneet paikalle poliisin, joka on hälyttänyt mukaan päivystävän sosiaalityöntekijän.
"Kolmen promillen humalassa oleva vanhempi ei ole lainkaan harvinainen näky", kertoo sosiaalityöntekijä Anni Haapalinna Helsingin sosiaalipäivystyksestä.
Espoossa on huomattu, että vanhempien puhaltamat promilleluvut alkavat kakkosella.
Helsingin päivystysyksikössä sosiaalityöntekijät tekevät päivittäin keskimäärin kaksi, espoolaiset ja vantaalaiset yhden kotikäynnin. Lähes kaikkiin liittyvät päihteet.
"Kotikäyntejä on eniten viinan takia", Kristiina Vainio kertoo.
Humalaisten vanhempien lisäksi kodeissa näkyy myös aikuisia, jotka käyttävät lääkkeitä väärin. Koviin huumeisiin törmätään harvemmin.
"Sekakäyttökin on lisääntynyt, eikä aina ole helppo tietää mitä vanhemmat ovat ottaneet", kertoo Kaukolampi.
Päivystävät sosiaalityöntekijät puuttuvat poliisien kanssa perheiden kriisitilanteisiin ja ottavat ääritilanteissa lapset kiireellisesti huostaan.
Helsingissä kiireellisten huostaanottojen määrät ovat olleet jo usean vuoden kasvussa, mutta päivystysyksiköiden tekemät huostaanotot ovat pysyneet entisissä luvuissa.
Helsingissä noin joka kuudes päivystävien sosiaalityöntekijöiden tekemä kotikäynti johtaa lapsen kiireelliseen huostaanottoon.
British Medical Journalin julkaisema tutkimus tehtiin Ranskassa. Otokseen poimittiin 10 748 kuljettajaa, jotka olivat olleet osallisena kuolonkolareissa vuosina 2001-2003. Heistä 681 (7 %) oli ollut onnettomuuden sattuessa kannabiksen vaikutuksen alaisena, 2 096 (21,4%) alkoholin humalluttamana. Kuskeista 285 (2,9%) oli nauttinut molempia.
Kannabiksen vaarat nousivat portaittain. Mitä enemmän sitä tavattiin verestä, sitä suurempi oli riski, että kuljettaja oli ollut syypää onnettomuuteen. Vaikka kannabistuotteita tavataan Ranskassa yleisesti autoilijoiden verestä, käyttäjien osuus kuolonkolareista on pienempi kuin alkoholia nauttineilla rattijuopoilla.
Torstaina Brysselissä julkaistun raportin mukaan kokaiinin tuonti ja käyttö ovat lisääntyneet ja huumetta on kokeillut vuoden sisällä yli kolme miljoonaa aikuista.
EU:n huumeviraston mukaan noin yhdeksän miljoonaa eurooppalaista eli kolme prosenttia kaikista aikuisista on käyttänyt kokaiinia ainakin kerran elämässään. Käyttö on yleisintä Espanjassa ja Britanniassa.
Myös amfetamiinin ja ekstaasin käyttö on kasvussa. Eurooppa on myös maailmanlaajuisesti ekstaasin tuotannon pääasiallinen keskus.
Euroopan yleisin huume on kuitenkin kannabis, jota on ainakin joskus kokeillut 20 prosenttia aikuisista. Arviolta kolmen miljoonan nuoren aikuisen - pääasiassa nuorten miesten - arvioidaan käyttävän kannabista päivittäin.
Nykyään joka kymmenes huumeongelmien hoitotarpeesta johtuu kokaiinin käytöstä. Hollannissa yli kolmasosa huumehoitoon hakeutuvista on kokaiinin käyttäjiä.
Kokaiinia takavarikoitiin Euroopassa vuosina 2002 - 2003 lähes kaksinkertainen määrä aiempaan verraten.
EU:ssa takavarikoidun kokaiinin määrä lähes kaksinkertaistui vuosina 2002-2003 yli 90 tonniin.
Myös kokaiiniin aiheuttamat terveysongelmat ovat lisääntyneet. Noin kymmenen prosenttia huumehoidon tarpeesta liittyy nykyään Euroopassa kokaiinin käyttöön. Alankomaissa yli kolmasosa huumehoitoon hakeutuvista on kokaiinin käyttäjiä.
Suomessa kokaiinin käyttö on eurooppalaisittain marginaalisen pientä, mutta se on ollut kasvussa. Myös muiden huumeiden käyttö on täällä vähäistä esimerkiksi Britanniaan, Ranskaan ja moniin Itä-Euroopan maihin verrattuna.
Apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedt katsoo, että poliisi venytti valtuuksiaan huumerikoksen tutkinnassa. Lindstedt huomautti Kuopion poliisin rikoskomisariota, kahta vanhempaa rikoskonstaapelia ja rikosylikonstaapelia heidän lainvastaisesta menettelystään.
Tapauksessa oli kyse huumerikostutkintaan liittyneistä salaisista öisistä kotietsinnöistä, joita tehtiin yksityisasuntoihin. Ensimmäisessä etsinnässä poliisin haaviin tarttui pumppuhaulikko, patruunoita ja Subutex-tabletteja. Poliisi ei kuitenkaan takavarikoinut laittomia tavaroita vaan vain kuvasi ne.
Toisessa etsinnässä haulikko ja tabletit olivat yhä asunnossa mutta kolmannella kerralla tabletit olivat kadonneet. Neljännessä iskussa asunnosta ei enää löytynyt mitään. Huumeet päätyivät katukauppaan ja laiton pumppuhaulikko jäljettömiin.
Apulaisoikeusasiamies moittii poliiseja siitä, ettei se takavarikoinut huumeita ja haulikkoa. Poliisi ei myöskään ilmoittanut asunnon haltijalle etsinnästä, vaikka lain mukaan niin olisi pitänyt tehdä.
Kotietsinnät liittyivät keskusrikospoliisin ja Kuopion poliisin yhteistyöhön, jossa tutkittiin laajaa huumeliigaa vuosina 2002-2003. Salaisella kotietsinnällä koetettiin napata koko organisaatio, joka piti hallussaan Savon huumemaailmaa.
Poliisin mukaan tutkinta olisi tuhoutunut, jos kotietsinnässä olisi takavarikoitu huumeet ja ase. Apulaisoikeusasiamies kuitenkin huomauttaa, että tapahtuma-aikana laki ei tuntenut poliisin menettelyä siirtää takavarikkoa tutkinnallisista syistä.
Lainsäädännön ongelma on poliisilla hyvin tiedossa. Lindstedt moittii sitä, että poliisin ylijohto tai sisäministeriö ei silti ole ryhtynyt toimiin tarpeellisen lainsäädännön saamiseksi. Näin poliisimiehet joutuvat kentällä ollessaan tekemään yksin linjauksia usein epäselvissä olosuhteissa. Toisinaan taktiset syyt voivat Lindstedtin mukaan houkutella menemään entistä pidemmälle ratkaisuissa.
Lindstedt huomauttaa poliiseja myös siitä, että poliisi kohdisti telekuuntelua jupakassa sellaisiin ihmisiin, joita ei edes epäilty rikoksesta.
Keski-ikäisillä tuurijuopoilla on tutkimuksen mukaan nelinkertainen riski sairastua myöhemmällä iällä dementiaan. Tätä suurempi alttius dementiaan on heillä, jotka ovat juoneet itsensä vuoden aikana sammuksiin vähintään kaksi kertaa.
Kansanterveyslaitoksen, Helsingin yliopiston ja Turun yliopiston tutkimuksessa kerättiin tiedot 554 suomalaiselta kaksoselta. He olivat vastanneet jo vuosina 1975 ja 1981 alkoholinkäyttöään koskeviin kyselyihin. Kun dementiatutkimus käynnistyi vuonna 1999, kaksoset olivat yli 65-vuotiaita ja keskimäärin 75-vuotiaita.
Maiden väliset erot käyvät ilmi Rikosseuraamusviraston tuoreesta tutkimuksesta, jossa on vertailtu yhdeksän maan vankeinhoidon tilaa.
Myös tutkintavankeusajat ovat Suomessa pitkiä. Tutkintavankeus kestää täällä kolmisen kuukautta, mutta esimerkiksi Ruotsissa vain noin kuukauden.
Vankila-aika on lukujen valossa Suomessa ankeampi kuin muissa Pohjoismaissa: vankilat ovat ahtaita, henkilökuntaa vähän ja sellien minimikoko pieni.
Erikoissuunnittelija Kimmo Hypénin mukaan Suomi on ajautunut vankeinhoidossa kauas pohjoismaisesta tasosta.
Teksti: Rolf Haugaard Nielsen
Artikkelissa kerrotaan myös siitä, kuinka kannabiksen väitetyistä haitoista on kiistaa tutkijoiden keskuudessa. Lopussa kerrotaan yhdysvaltalaisten tutkijoiden tutkimusmateriaalin puutteesta, kuinka siellä laillisesti tuotettu kannabis sisältää vähemmän tehoaineita ja sopii siksi tutkimukseen huonommin kuin kaduilla huumeena myytävä.
Tutkijaryhmän mukaan muistiongelmien, masentumisen ja ahdistumisen syynä on juuri aivoturson alueen solujen vajavainen kasvu. Muissa viimeaikaisissa tutkimuksissa on todettu aivoturson solujen lisääntymisen vähentävän ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta.
Päinvastoin kuin marihuana, muut vapaa-ajan huumeet, kuten alkoholi, nikotiini, kokaiini ja heroiini, vähentävät uusien aivosolujen tuotantoa.
- Johtopäätös on, että marihuanan polttaminen on hyvä asia, ryhmää johtanut Xia Zhang kertoi uutistoimisto AFP:lle.
Hänen mukaansa marihuana saattaa parhaimmassa tapauksessa syrjäyttää prozacin johtavan mielialalääkkeenä.
Toistaiseksi marihuanan hyödyt aivosolujen tuotannossa on kuitenkin todistettu vasta rottakokeissa ja niissäkin HU210:lla, joka on sata kertaa vahvempaa kuin marihuanan aktiivinen aineosa tetrahydrokannabinoli (THC).
Tutkijaryhmän mukaan muistiongelmien, masentumisen ja ahdistumisen syynä on juuri aivoturson alueen solujen vajavainen kasvu. Muissa viimeaikaisissa tutkimuksissa on todettu aivoturson solujen lisääntymisen vähentävän ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta.
Päinvastoin kuin marihuana, muut vapaa-ajan huumeet, kuten alkoholi, nikotiini, kokaiini ja heroiini, vähentävät uusien aivosolujen tuotantoa.
- Johtopäätös on, että marihuanan polttaminen on hyvä asia, ryhmää johtanut Xia Zhang kertoi uutistoimisto AFP:lle.
Hänen mukaansa marihuana saattaa parhaimmassa tapauksessa syrjäyttää prozacin johtavan mielialalääkkeenä.
Toistaiseksi marihuanan hyödyt aivosolujen tuotannossa on kuitenkin todistettu vasta rottakokeissa ja niissäkin HU210:lla, joka on sata kertaa vahvempaa kuin marihuanan aktiivinen aineosa tetrahydrokannabinoli (THC).
Maiden väliset erot käyvät ilmi Rikosseuraamusviraston tuoreesta tutkimuksesta, jossa on vertailtu yhdeksän maan vankeinhoidon tilaa.
Myös tutkintavankeusajat ovat Suomessa pitkiä. Tutkintavankeus kestää täällä kolmisen kuukautta, mutta esimerkiksi Ruotsissa vain noin kuukauden.
Vankila-aika on lukujen valossa Suomessa ankeampi kuin muissa Pohjoismaissa: vankilat ovat ahtaita, henkilökuntaa vähän ja sellien minimikoko pieni.
Erikoissuunnittelija Kimmo Hypénin mukaan Suomi on ajautunut vankeinhoidossa kauas pohjoismaisesta tasosta.
Poliisin tehostetulla paikallisella huumevalvonnalla pystytään hillitsemään huumemarkkinoita ja parantamaan asukkaiden turvallisuuden tunnetta. Myönteisiin tuloksiin asuinalueiden rauhoittamisessa päästään etenkin silloin, kun valvonta tehdään yhteistyössä alueen asukkaiden ja muiden viranomaisten kanssa. Tämä selviää Poliisiammattikorkeakoulun julkaisemasta tutkimuksesta Poliisin huumevalvontaprojekti pääkaupunkiseudulla – seurantatutkimus.
Usein poliisitoiminta on kuitenkin lyhytjänteistä ja liian tulosorientoitunutta, jolloin asukkaiden toiveet jäävät huomiotta. Lisäksi monet tekijät vaikeuttavat yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa. Huumeiden käyttö ja kauppa eivät ole pääkaupunkiseudulla kovin näkyvää, mutta muutamissa taloyhtiöissä ja kaupunginosissa on kärsitty vakavista ongelmista. Häiriöstä ja turvattomuudesta joutuvat kärsimään erityisesti ne, jotka asuvat sellaisessa talossa tai rappukäytävässä, joissa käydään vilkasta huumekauppaa.
Huumevalvontaprojekti toteutettiin vuosina 1999–2001 Helsingin, Espoon, Vantaan ja Järvenpään kihlakuntien poliisilaitosten sekä keskusrikospoliisin ja liikkuvan poliisin yhteistyönä. Erityisiksi kohdealueiksi valittiin muutamia kaupunginosia, joissa pyrittiin tyrehdyttämään asunnoissa tapahtuvaa huumeiden myyntiä sekä vähentämään huumekaupasta aiheutuvaa häiriötä, oheisrikollisuutta ja turvattomuutta. Tämän lisäksi suoritettiin tehostettua ravintola- ja katuvalvontaa.
Perinteisen huumevalvonnan lisäksi projektissa oli olennaista löytää uusia työmuotoja ja tehdä avauksia yhteistyöverkoston luomiseksi muun muassa sosiaali- ja terveysviranomaisten sekä vapaaehtoisjärjestöjen kanssa. Huumevalvontaprojektia on jatkettu muunneltuna toimintamuotona vielä vuoden 2001 jälkeenkin.
Tutkimushankkeessa havainnoitiin poliisitoimintaa huumevalvontaprojektin aikana ja seurattiin kiinniotettujen kuulusteluja. Lisäksi haastateltiin huumevalvontaprojektin kohteena olleiden taloyhtiöiden asukkaita, poliisimiehiä ja muita viranomaisia, sekä arvioitiin rikollisuudessa tapahtuneita muutoksia poliisin rikosilmoitusrekisterin tietojen avulla.
Asukashaastatteluissa kävi ilmi, että huumeiden aiheuttamat erilaiset häiriöt olivat tulleet yhä näkyvämmiksi viime vuosina. Asukkaat asettivat toiveita erityisesti poliisiviranomaisille ongelman ratkaisemiseksi. Poliisin käynnit ”huumeluukuissa” olivat kuitenkin pistemäisiä ja nopeita, ja ongelmat palautuivat pian entiselleen. Tehoiskujen yhteydessä poliisimiehet suhtautuivat yleensä välinpitämättömästi asukkaiden keskusteluyrityksiin. Asukkaiden näkökulmasta turvallisuutta olisi lisännyt erityisesti tiivis vuorovaikutus poliisin ja asukkaiden välillä. Paradoksaalisesti poliisi oli itse luonut kysyntää juuri poliisitoimille ongelmien ratkaisijana, mutta ei lopulta pystynytkään kovin hyvin vastaamaan asukkaiden turvallisuusvaateisiin huumevalvontaprojektinkaan keinoin.
Tutkimuksen mukaan tehostetulla huumekontrollilla oli markkinoita hillitsevää vaikutusta. Markkinat piiloutuvat entistä syvemmälle maan alle. Huumausainemarkkinat ovat kuitenkin joustavia ja kiinni saatujen huumausainekauppiaitten tilalle tulee pian uusia yrittäjiä. Huumevalvontaprojektin vaikutuksia oheisrikollisuuteen oli tutkimuksen keinoin vaikea arvioida, koska rikollisuuden tasoon vaikuttavat muutkin seikat kuin tehostetut poliisitoimet.
Poliisin huumevalvontaprojektin kohteena oli etupäässä monenlaisista ongelmista kärsiviä huono-osaisia huumeidenkäyttäjiä ja pikkumyyjiä. Monet käyttäjät kärsivät terveysongelmista ja sotkuiset ja rikotut asunnot kertoivat haltijansa puutteellisesta elämänhallinnasta. Useat näistä henkilöistä olisivat tarvinneet monipuolista terveydellistä ja sosiaalista tukea elämän tasapainottamiseksi. Pitkäaikaisiin vaikutuksiin huumeongelman hillitsemisessä päästäänkin vain jos viranomaistoimiin kytketään sosiaali- ja terveydenhuollollisia tukitoimia.
Poliisitoiminta oli tutkimuksen mukaan usein töykeää ja huumeidenkäyttäjiä leimaavaa. Poliisin toimien kohteeksi joutuminen saattoikin syventää yhteiskuntavastaisuutta. Tavattujen huumeidenkäyttäjien hoidon tarvetta ei arvioitu eikä heille juurikaan neuvottu, miten he voisivat saada asianmukaista sosiaalista tukea ja terveydenhoitoa. Projektin tavoitteena oli parantaa yhteistyömuotoja sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa, mutta tämä ei tutkimuksen mukaan toteutunut tyydyttävästi. Monissa tapauksissa hoidon ja tuen tarjoamista huumausainerikoksesta epäillyille ei edes koettu mielekkääksi; vallalla oli eräänlainen hoitopessimismi. Suuri osa haastatelluista poliisihenkilöstä koki, etteivät huumeiden käyttäjät hyötyisi hoidosta, eikä heiltä löytyisi aitoa hoitomotivaatioita. Yhteistyötä vaikeutti sosiaali- ja terveyspuolen vaikea taloudellinen tilanne ja suhteellisen kankea byrokratia.
Lisätietoja tutkimuksesta antaa Aarne Kinnunen, puh. 050 5911 895
Julkaisun tiedot
Aarne Kinnunen & Riikka Perälä & Tarja Tuttavainen-Levanoja
POLIISIN HUUMEVALVONTAPROJEKTI PÄÄKAUPUNKISEUDULLA (2005)
Seurantatutkimus
ISBN 951-815-073-7
Hinta 13,89 / 15 € (sis. alv. 8 %)
Julkaisun tilaukset
puh. (09) 8388 3462
julkaisut@pakk.poliisi.fi
- Se oli ulkopuolisen vaikutelma, että kun huumeiden käyttäjien kanssa ollaan tekemisissä ei olla kovin ystävällisiä. Usein käyttäjät olivat huonossa kunnossa terveydellisesti ja mielenterveydellisesti. Tuntui, ettei ole kovin hedelmällistä, että vielä yhdeltä suunnalta tulee kielteistä palautetta, sanoo tutkija Aarne Kinnunen.
Tutkimus osoittaa, että paikallisella huumevalvonnalla pystytään hillitsemään huumemarkkinoita ja parantamaan asukkaiden turvallisuudentunnetta. Parhaisiin tuloksiin päästään, jos valvontaa tehdään yhdessä alueen asukkaiden ja muiden viranomaisten kanssa. Poliisin toiminta on kuitenkin usein liian lyhytjänteistä ja nopeisiin tuloksiin tähtäävää.
Yhteistyö sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa tökki projektiaikana muun muassa siksi, etteivät poliisit uskoneet käyttäjien hyötyvän hoidosta tai olevan aidosti motivoituneita siihen. Yhteistyötä vaikeutti myös sosiaali- ja terveyspuolen vaikea taloudellinen tilanne ja varsin kankea byrokratia.
Hoidon sijasta poliisit yrittivät ojentaa käyttäjiä tiukalla kurinpidolla. Kinnusen mukaan poliisit tuntuivat kannattavan käyttäjien "näpäyttämistä", koska he pitivät rangaistuksia huumerikoksista liian pieninä ja valvontakeinoja muutenkin toimimattomina. Poliiseja ärsytti törmätä yhä uudestaan samoihin pikkurikollisiin, jotka rahoittivat rikoksilla huumeiden käyttöään.
Paikalliset poliisilaitokset, keskusrikospoliisi ja liikkuva poliisi harjoittivat tehostettua huumevalvontaa ongelmalähiöissä Helsingissä, Vantaalla, Espoossa ja Järvenpäässä.
Tutkijat haastattelivat poliisien lisäksi paikallisia asukkaita, jotka kertoivat huumeiden aiheuttamien häiriöiden tulleen entistä näkyvämmiksi. Ongelmat keskittyivät joihinkin taloihin, joissa käytiin vilkasta huumekauppaa.
Poliisin tehovalvonta hillitsi ongelmia, mutta ei poistanut niitä. Asukkaiden mukaan poliisien käynnit "huumeluukuissa" olivat yksittäisiä ja nopeita. Ongelmat palautuivat niiden jälkeen pian ennalleen.
Tehovalvonta johti siihen, että näkyvä rikollisuus väheni ja painui entistä enemmän maan alle. Huumerikollisuuden kitkeminen jäi kuitenkin haaveeksi.
- Huumausainemarkkinat ovat joustavia ja kiinni saatujen kauppiaitten tilalle tulee pian uusia yrittäjiä, sanovat tutkijat.
Mielenkiinnon kohteena on esimerkiksi se, kuka kertoi markkinointitavasta kuluttajille suunnattuihin tiedotusvälineisiin. Oliko tuo taho mahdollisesti lääketehtaan bulvaani.
Reseptilääkkeiden markkinointi ja mainonta ilmoituksin suoraan kuluttajille on lain mukaan kiellettyä. Reseptilääkkeitä saa markkinoida vain lääkäreille.
Bayerin erektiolääkkeen Rahat takaisin -kampanja oli alunperin suunnattu lääkäreille. Viestintäpäällikkö Mervi Pänkäläisen mukaan lääkäreille lähetettiin tiedotteita suoraan ja ilmoituksia oli Suomen Lääkärilehdessä sekä Mediuutisissa, jota lukevat terveydenhuollon ammattilaiset ja kuntapäättäjät. Viime viikolla kampanjasta alkoivat kertoivat jo kuluttajille menevät tiedotusvälineet uutisissa.
Lääketeollisuus ry:n lääkemarkkinoinnin valvontakunnan sihteeri Tiina Aitlahti sanoo, että lääkärin osoittaminen lääkefirman bulvaaniksi on erittäin vaikea asia. Jos esimerkiksi lääketehtaan käyttämä mediatoimisto markkinoi reseptilääkettä suoraan kuluttajille, se ei ole lainmukaista.
Käytännössä lääketehtaita edustavat mediatoimistot viestivät hyvin yleisesti lääkkeistä tiedotusvälineille, jotka oman harkintansa mukaan kiinnostuvat informaatiosta tai eivät.
Viisikymppinen ehdokas olisi Aku Ankka Jaguarin ratissa
Matti-kossulla ja Marilynilla vauhtia Vanhasen kampanjaan
Raittiin Vanhasen vaalilause vihreä tuuli sai tienvarsien muoviriekaleiden jälkeen uuden sisällön aluksen baaritiskeillä.
Vihreä tuuli onkin viinapaukku. Tömpsy rakennetaan Koskenkorva vodkasta, tonic-vedestä, omenamenusta ja spritestä. Hinta 4,90 euroa.
Alkoholin aiheuttamiin sairauksiin ja alkoholimyrkytyksiin kuoli viime vuonna ennätyksellisen paljon suomalaisia. Tilastokeskuksen kuolemansyytilaston mukaan joka kolmannen keski-iässä kuolleen miehen vei viina.
Vuonna 2003 alkoholiin kuoli 1 560 suomalaista. Viime vuonna kuoli 1 860 ihmistä eli 300 enemmän. Luvussa on kasvua 20 prosenttia.
Työikäisten alkoholikuolemien määrä on kasvanut koko ajan viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana.
Kaikista alkoholikuolemista kolmannes aiheutui myrkytyksistä ja loput johtuivat alkoholin liikakäyttöön liittyvistä sairastumisista, kuten maksa- ja sydänsairauksista. Alkoholikuolemien äkillisen nousun syitä ei ole vielä selvitetty.
Työikäisten miesten yleisin kuolinsyy on edelleen sepelvaltimotauti ja työikäisten naisten rintasyöpä.
Huumeiden käytöllä on tutkimuksen mukaan selkeä yhteys alkoholin kulutukseen, vaikka niistä on totuttu puhumaan erillisinä ilmiöinä. Huumeiden kokeilu ja lääkkeiden väärinkäyttö ovat selvästi yleisintä alkoholia eniten juovilla.
- Alkoholin suurkuluttajista lähes joka kolmas on joskus käyttänyt huumausaineita, ja lääkkeiden väärinkäyttökin on tuttua melkein 15 prosentille heistä, Stakesin päihdetutkimusta tehneet erikoistutkijat Pekka Hakkarainen ja Leena Metso kertovat.
Miesten osuus huumeita käyttävistä vastaajista on odotetusti naisia suurempi. Useita eri huumeita käyttäneistä peräti kaksi kolmasosaa on miehiä.
Kannabiksen käyttäjät puolestaan ovat tyypillisimmin nuorinta väkeä. Lähes puolet ryhmästä on opiskelijoita tai koululaisia.
- Nuorten kaupunkimaisissa elämäntavoissa kannabiksen käyttö limittyy tiheän ravintoloissa käynnin ja humalahakuisten juomatapojen ilmentämään irrotteluun ja bailaamiseen. Irrallisuus perheen ja työelämän kaltaisista sidoksista edistää heittäytymistä näihin kaupunkikulttuurin rientoihin. Humalatila ehkä laskee kynnystä omakohtaisiin huumekokeiluihin, tutkijat pohtivat.
He hämmästelevät sitä, että humalajuominen on tavallisinta kannabiksen käyttäjille. Tutkimuksen mukaan vain pieni osa kannabiksen käyttäjistä pidättäytyy humalajuomisesta, vaikka käyttäjien puheessa kuulee usein muuta.
Valtakunnallinen ehkäisevän päihdetyön viikko alkaa huomenna.
Turun kaupungin terveystoimen ylläpitämän Terveyden edistämisen yksikön päihdeneuvoja Satu Hildén on tehnyt kauan töitä päihteitä käyttävien nuorten parissa. Hän on huolestuneena seurannut alaikäisten lisääntynyttä päihteiden käyttöä.
- Kahden, kolmen vuoden sisällä on tapahtunut selkeä muutos. Käyttö aloitetaan yhä nuorempana. Nykyisin jo 11-vuotiaat nuoret kokeilevat tupakointia.
Vaikka tupakkaan suhtaudutaan usein vähätellen, Hildénin mukaan kyse on vakavasta kokeilusta.
- Porttiteoria pätee. En tunne yhtään alkoholiongelmaista nuorta, joka ei myös tupakoi. Kaikki alkaa yleensä aina tupakasta. Sen jälkeen kynnys kokeilla muita päihteitä on matalampi, Satu Hildén muistuttaa.
(Tietolaatikossa Turun Sanomat kertoo 10 000 ihmisen kuolevan vuosittain päihteisiin, joista 5000 suoraan tupakan aiheuttamiin sairauksiin. Näille ei sytytetä muistokynttilöitä. Lisäksi YLE:n uutisten mukaan 26.10 Suomessa kuollaan huumeisiin nuorempina kuin muissa maissa.)
Huumeiden viihdekäyttö on juurtunut niin vahvasti etenkin suurissa kaupungeissa asuvien 20-29-vuotiaiden yökerhoelämään ja juhlimiseen, että se kulkeutuu heidän mukanaan myös lomakohteisiin, kuten Lapin hiihtokeskuksiin kevään hiihtokauden aikaan.
Näin arvioi nuorisotutkimuksen verkoston tutkija, tohtori Mikko Salasuo, jonka mukaan kolmasosa nuorista aikuisista koko Suomessa on joko kokeillut tai käyttää satunnaisesti kannabista ja vajaat kymmenen prosenttia ekstaasia, kokaiinia ja amfetamiinia vapaa-aikanaan.
"Tutkimus saattaisi osoittaa, että isoissa kaupungeissa käyttäjien määrä vaihtelee 30:n ja 50 prosentin välillä", Salasuo sanoo.
Hän puhuu tänään keskiviikkona Rovaniemellä Barentsin alueen neljännessä huumetyökonferenssissa huumeiden viihdekäytön ennaltaehkäisemisestä.
Venäläiset asiantuntijat kertoivat tiistaina alkaneessa konferenssissa, että Murmanskissa heroiinin korvaava synteettinen trimetyylifentanyyli on kasvava ongelma.
Murmanskissa käytetään huumeisiin jo noin 14 miljoonaa euroa vuodessa.
Murmanskin huumehoitolassa käy vuosittain noin 60 000 ihmistä, ja noin 5000:ta huumeiden sekakäyttäjää hoidetaan hoitolan 130 paikan vuodeosastolla.
Venäjän heroiiniongelma ei ole kuitenkaan levinnyt Murmanskin alueelta Lappiin, sanoo keskusrikospoliisin pohjoisen osaston rikosylitarkastaja Leila Melander.
Syy on Melanderin mukaan sama kuin muuallakin Suomessa eli Subutex-lääkkeen muodossa oleva buprenorfiini-valmiste, joka on korvannut heroiinin.
"Subutex on levinnyt jo kaikkiin Suomen lääneihin, ja jos sen saanti vaikeutuisi, se saattaisi luoda Suomeen voimakkaan heroiinin kysynnän", Melander sanoo.
Suurin osa huumeista tulee Lappiin Etelä-Suomesta, vähäisempi osa Ruotsista Tornion kautta, Venäjältä vähän.
Huumeongelma Lapissa alkoi 1970-luvulla, kun väki lähti työn perässä Etelä-Ruotsiin, ja yhteydet syntyivät Tukholman seudulle, jossa huumeet olivat jo tavallinen asia.
Huumekonferenssissa Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän viranomaiset ja asiantuntijat pyrkivät tehostamaan huumeiden vastaista toimintaa parantamalla tiedottamista ja esittelemällä uusia käytäntöjä huumetyön vaikuttavuuden lisäämiseksi.
Konferenssi päättyy torstaina.
Poliisi törmäsi tavanomaista isompaan viljelmään Turussa Kiikun kaupunginosassa huhtikuussa. Tapaus paljastui, kun taloyhtiön isännöitsijä oli haistanut voimakasta katkua kerrostaloasunnosta.
Asunto oli hankittu pelkästään viljelykäyttöön, eikä siellä asunut kukaan. Huoneistosta löytyi yli 20 cannabis sativa -kasvia ja lähes 80 kasvin alkua sekä lämpölamppuja ja pimennysverhoja. Valmiista kasveista sai huumausainetta eli kannabista reilut puoli kiloa.
Vuonna 1979 syntynyt mies tunnusti tekonsa ja myönsi käyttäneensä kannabista päivittäin. Hänet tuomittiin huumausainerikoksesta, huumausaineen käyttörikoksesta, pahoinpitelystä, lievästä pahoinpitelystä ja varkaudesta viideksi kuukaudeksi ehdottomaan vankeuteen. Se muunnettiin 150 tunniksi yhdyskuntapalvelua.
Koululaisten kesken kauppaa on tehty myös kouluaikana ja kannabista poltettu tupakkarouheen mukana jopa välitunneilla.
Rikosylikomisario Aulis Ahon mukaan toimintaa on harjoitettu useammassa kuin yhdessä kuopiolaiskoulussa. Yli 15-vuotiaitten osalta asia on siirtynyt tai siirtymässä syyteharkintaan.
Lauantain vastaisena yönä sattunut onnettomuus aiheutti räjähdysvaaran, kun 19 000 litraa bensiiniä valui maahan rekan kaaduttua.
Henkilöauton kuljettajaa epäillään tässä vaiheessa törkeästä rattijuopumuksesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Alkoholin osuudesta saadaan varmistus verikokeen jälkeen.
Turma sattui, kun vuonna 1976 syntynyt virolaismies ajoi stop-merkin takaa nelostielle lähellä Joutsan keskustaa. Auto törmäsi pohjoisen suuntaan ajavaan rekkaan.
Törmäyksen jälkeen rekka kaatui kyljelleen. Ajoneuvoyhdistelmässä oli kaikkiaan noin 50 000 litraa bensiiniä ja kevyttä polttoöljyä. Rekan nuppi jäi pystyyn ja kuljettaja säilyi vammoitta.
Maantien ja maaperän puhdistustöiden vuoksi liikenne oli onnettomuuspaikalla poikki toista vuorokautta. Tieosuus avattiin liikenteelle aamuneljän jälkeen sunnuntaina.
Virolaismies kuljetettiin sairaalahoitoon, mutta hän ei loukkaantunut vakavasti.
Mies on ollut Joutsassa rakennustöissä.
Halme tuomittiin viime vuoden tammikuussa neljän kuukauden ehdolliseen vankeuteen sekä päiväsakkoihin rikoksista, jotka tulivat ilmi kesällä 2003 tapahtuneen humalaisen ammuskeluepisodin vuoksi.
Halme syyllistyi muun muassa ampuma-aserikokseen, salakuljetukseen ja huumausaineen käyttörikokseen.
Hovioikeudessa Halme vaati, että syytteet dopingaineiden salakuljetuksesta ja laittomaan tuontitavaraan ryhtymisestä pitää hylätä kokonaan.
Hän vaati tuomionsa muuttamista sakoiksi. Hovioikeus ei myöntynyt kansanedustajan vaatimuksiin.
Ehdollisen rangaistuksen koeaika päättyi kesäkuun lopussa.
Käräjäoikeus tuomitsi kansanedustaja Tony Halmeen (ps) viime vuoden tammikuussa paljon huomiota herättäneestä ampumisjutusta neljän kuukauden ehdolliseen vankeuteen.
Halme sai tuomion salakuljetuksesta, laittomaan tuontitavaraan ryhtymisestä, ampuma-aserikoksesta, aseen varomattomasta käsittelystä ja huumausaineen käyttörikoksesta.
Hovioikeudessa Halme vaati, että syytteet dopingaineiden salakuljetuksesta ja laittomaan tuontitavaraan ryhtymisestä pitää hylätä kokonaan. Hän vaati tuomionsa muuttamista sakoiksi. Hovioikeus ei myöntynyt kansanedustajan vaatimuksiin.
Korkein oikeus ei myöntänyt Halmeelle lainkaan valituslupaa.
Suunnilleen kahdeksan kuorma-autonkuljettajaa sadasta kärsii niin vakavasta uniapneasta, että heidän väsymyksensä voi olla vaaraksi liikenteelle. Uniapneasta kärsivän yölepo jää huonoksi kuorsauksen ja unen katkeilun vuoksi.
Kuljettajaa väsyttävät monet muutkin tekijät kuin uniapnea ja muut nukkumishäiriöt.
Rekat ajavat öisin, jotta tavarat ehtisivät aamuksi asiakkaille. "Kuljettajan riski joutua väsymyksen takia onnettomuuteen on aamuyöllä jopa nelikymmenkertainen verrattuna aamupäivään", Partinen perustelee.
"Siis suhteutettuna liikennemääriin", tulee tarkennus.
Salibandyn kilpailu- ja kurinpitoryhmä rankaisi kannabiksen käytöstä kiinni jäänyttä SSV:n Tommi Aholaa puolen vuoden toimintakiellolla. Muissa lajeissa urheilija on selvinnyt huumekärystä tähän asti varoituksella.
"Salibandy on suuri ja nopeasti kasvava urheilulaji, jonka harrastajista puolet on alle 19-vuotiaita. Nuorten lajina meillä on vastuu, että suhtaudumme lieveilmiöihin tiukasti," Ahde perustelee tuomiota.
(Valaiseva esimerkki itsensä munanneen poliitikon (Matti Ahde jäi kiinni naispuolisten työntekijöiden seksuaalisesta ahdistelusta Veikkauksen johdossa toimiessaan) yrityksestä kohottaa omaa moraalista profiiliaan.)
Torstaina ratkaisunsa julkistanut hovioikeus tuomitsi Kiuruvedellä asuvan 20-vuotiaan miehen vuodeksi ja kahdeksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen kuolemantuottamuksesta, törkeästä rattijuopumuksesta, liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja ajokortitta ajosta. Ehdollisen tuomion ohessa hän joutuu suorittamaan yhdyskuntapalvelua 60 tuntia.
Iisalmen käräjäoikeus tuomitsi miehelle vuoden ja kahden kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen viime vuoden lokakuussa.
Mies ajoi keväällä 2004 aamuyöllä sauvakävelylenkillä olleen miehen päälle Vieremällä. Yliajon uhri kuoli lähes heti onnettomuuden jälkeen. Autoa kuljettanut mies oli 1,45 promillen humalassa.
Hovioikeuden mielestä autoa ajaneelle miehelle voidaan määrätä ehdollinen vankeustuomio, koska häntä ei ole aiemmin tuomittu.
Tuomion lieventämistä puoltaa hovioikeuden mukaan myös se, ettei mies ole syyllistynyt yliajon jälkeen uusiin rikoksiin. Hovioikeus otti tuomiota langettaessaan huomioon sen, että kuljettaja oli tekohetkellä 19-vuotias.
Testausmenetelmä toimii poliisin mukaan hyvin etenkin Suomessa eniten väärinkäytetyillä yhdisteillä, eli amfetamiinilla, kannabiksella, opiaateilla ja bentsodiatsepiinilla. Poliisin kannalta testilaitteen hyviä puolia ovat myös sen käyttämisen yksinkertaisuus, pieni koko ja se, että testaus voidaan suorittaa tien päällä.
Alkoholin jälkeen liikenteessä eniten aiheuttavat haittaa väärin käytetyt rauhoittaviin lääkkeisiin ja unilääkkeisiin kuuluvat bentsodiatsepiinit. Lisäksi alkoholin ja lääkkeiden sekakäyttö on yleistynyt.
Huumeiden vaikutuksen alaisten kuljettajien osuus liikenteessä on pitkällä aikavälillä lisääntynyt. Huumausaineiden vaikutuksen alaisia kuskeja on koko maassa keskimäärin 10 prosenttia kiinnijääneistä rattijuopoista. Pääkaupunkiseudulla vastaava luku on yli 20 prosenttia.
Tämänhetkisten tutkimustietojen perusteella ei ole mahdollista asettaa eri huumausaineille alkoholin promillerajojen tapaisia rajoja. Tämän vuoksi lakiin kirjattiin vuonna 2003 huumeiden osalta ehdoton nollaraja veressä. Huumausainepitoisuus määritetään aina verinäytteestä laboratoriotutkimuksessa. Pikatestilaitteita kehitetään
Poliisi osallistuu kansainväliseen hankkeeseen, jossa ovat mukana myös Norja, Belgia, Saksa, Espanja ja viisi Pohjois-Amerikan osavaltiota. Drugwipe-testausmenetelmä soveltuu Suomessa tyypillisesti käytettyjen huumausaineiden tunnistamiseen. Laitteella pystytään määrittämään samanaikaisesti viisi huumeaineryhmää eli kannabis, amfetamiini, metamfetamiini ja amfetamiinin sukulaishuumeet kuten kokaiini, opiaatit eli heroiini ja morfiini sekä bentsodiatsepiinit.
Laite on tyypillinen seulontalaite ja se on alkometrin tapaan tarkoitettu rattijuopumusvalvontaan. Laitteella ei pyritä mittaamaan erityisen alhaisia ainepitoisuuksia, mutta sen antaman tuloksen perusteella poliisi päättää kuljettajaan kohdistettavista mahdollisista jatkotoimenpiteistä.
Drugwipe-testauslaitteet hyväksyttiin poliisin valvontavälineeksi toukokuussa 2005 Kansanterveyslaitoksen huumelaboratorion asiantuntijalausunnon perusteella. Poliisin mukaan lausunto edustaa tämän alan kansainvälistä huippuosaamista.
Drugwipe-projekti jatkuu ja sen tuloksia esitellään seuraavan kerran tämän vuoden joulukuussa.
Varastettu auto, ei ajokorttia, kuljettaja huumausaineiden vaikutuksen alainen. Kaksi ihmistä kuoli ja yksi loukkaantui vakavasti kolmen henkilöauton liikenneonnettomuudessa Vantaalla viime viikolla.
- Valistus tepsii huonosti. Valvonta ei yksin riitä. Minulla ei ole ratkaisua siihen, miten huumekuljettajat saataisiin pois liikenteestä, Kansanterveyslaitoksen dosentti Timo Seppälä (LKT) myöntää.
Erilaisia tien varrella suoritettavia, poliisin käyttöön soveltuvia huumepikatestejä on kehitteillä ympäri maailmaa. Toistaiseksi nämä testit ovat käytössä vain tutkimusluontoisesti.
Timo Seppälän mukaan pikahuumetestit ovat osoittautuneet tehottomiksi. Verestä otettava testi on luotettava, mutta kallis.
- Verestä tehtävän testin hinta lienee lähempänä kahta sataa euroa kuin sataa euroa testiä kohden, hän arvelee.
- Tien päällä tehtävät pikatestit ovat vasta kehitteillä. Ne eivät ole varmoja. Joillekin yleisimmille huumeille voidaan saada toimivat pikatestit, ei kuitenkaan kaikille. Itse asiassa laboratoriotesteissäkään eivät aina näy kaikki huumeet, Timo Seppälä sanoo.
Poliisi ryhtyi testaamaan kuljettajien huumeidenkäyttöä sylkitesteillä vuosi sitten toukokuussa. Sylkinäyte otetaan kuljettajilta, joiden poliisi epäilee käyttäneen huumeita.
Pikatestin antama tulos varmistetaan myöhemmin verinäytteestä.
Huumetestin voi tehdä myös suusta otetusta sylkinäytteestä ja tulokset ovat yhtä luotettavia kuin virtsatestit, mutta kaikkien huumaavien aineiden osalta testaus ei kuitenkaan onnistu.
Ylikomisario Heikki Seppä sisäasiainministeriöstä on seurannut parikymmentä vuotta työkseen huumeiden käyttöä liikenteessä.
- 1980 luvun puolivälissä huumeiden käyttäjät olivat yksittäisiä harvinaisuuksia. Tällä hetkellä joka kymmenes rattijuoppo on huumetapaus.
- Pääkaupunkiseudulla joka neljäs tai viides kärähtänyt on huumetapaus. Pääkaupunkiseudun rattijuopoista yli 20 prosenttia on huumetapauksia, Heikki Seppä sanoo.
Sepän mukaan sekakäyttäjiä, viina- ja huumehoureessa liikenteessä ajelevia on vähemmän.
Ylikomisario Heikki Seppä sanoo, että poliisin tien päällä tekemistä pikahuumetesteistä on saatu myönteisiä kokemuksia. Hän myöntää, ettei testi ole aukoton. Se paljastaa vain tietyt huumeet. Sepän mukaan testaus on myös kallista.
- Yhden tien päällä tehtävän huumetestin hinnaksi tulee noin 20 euroa, hän laskee.
Perinteinen puhallustesti alkoholin havaitsemiseksi on huumepikatestin rinnalla lähes ilmaista. Testilaite tosin maksaa, mutta vaihdettavien kertakäyttöpillien hinnaksi tulee tuskin yhtä senttiäkään.
Kaksi ihmistä kuoli ja yksi loukkaantui vakavasti ja viisi lievemmin kolmen auton liikenneonnettomuudessa Vantaalla viime viikolla.
Poliisi pidätti kaksi lievästi loukkaantunutta onnettomuuden aiheuttaneessa autossa ollutta miestä, jotka olivat huumetokkurassa. Huumehörhöilyn lisäksi miehet olivat liikkeellä varastetulla autolla ilman ajokorttia.
Edellinen ei ole mitään ainutkertaista Suomessa. Vaikka alkoholi on edelleen yleisin rattijuopumuksen syy. Huumeiden käytön osuus liikenteessä on lisääntynyt selvästi.
Huume- ja lääkeainetutkimuksissa uni- ja rauhoittavat lääkeaineet, pääasiassa bentsodiatsepiinit, ovat tavallisin löydösryhmä, mutta varsinaiset huumeet alkavat olla lähes yhtä yleinen löydös. Huumetapausten kokonaismäärä poliisin pyytämissä päihdetutkimuksissa on kasvanut huomattavasti viimeisen 15 vuoden aikana. Yleisimmin löydetään amfetamiinia ja kannabista, toista tuhatta liikenteessä kiinnijäänyttä vuodessa.
Huumevaikutuksen alaisuus liikenteessä arvioidaan useimmiten lääkärin tekemän kliinisen testin tai poliisin keräämien tapahtumatietojen perusteella. Virtsasta ja verestä todettujen huumeiden ja niiden pitoisuuksien perusteella Kansanterveyslaitos antaa syyttäjäviranomaiselle lausunnon aineiden vaikutuksista ajokykyyn.
Suomessa tuli voimaan 1996 EU:n ajokorttidirektiivi, mikä mahdollistaa ajokortin myöntämis- tai uudistamiskiellon päihderiippuvaiselle henkilölle. (SP)
Verestä tehtävät testit ovat Seppälän mukaan luotettavia, mutta kalliita. Kaikkia huumeita ei tosin havaita niissäkään.
Poliisi alkoi valvoa huumeidenkäyttöä liikenteessä syljestä otettavilla pikatesteillä vuosi sitten toukokuussa. Poliisikin myöntää, että testit eivät ole aukottomia. Ylikomisario Heikki Seppä sanoo kuitenkin Uutispäivä Demarissa, että testeistä on saatu myönteisiä kokemuksia. Pikatestin tulos varmistetaan myöhemmin verinäytteestä.
Seppälän mukaan joillekin yleisimmille huumeille on mahdollista saada toimivat pikatestit, mutta ei kuitenkaan kaikille.
Seppälän mukaan verestä otettavat testit ovat luotettavia, mutta kalliita. Kaikkia huumeita ei tosin havaita laboratoriotesteissäkään.
Mielenterveysalan ammattilaiset ovat uuden haasteen edessä melko neuvottomia, koska nykyinen hoitojärjestelmä on rakennettu päihde- ja psyykenpotilaille erikseen.
Helsingin Sanomat selvitti mielenterveyspalveluiden tilannetta Helsingin seudulla alan ammattilaisille yhdentoista kunnan alueelle suunnatulla kyselyllä. Jopa kaksi kolmasosaa vastaajista nosti esiin vastauksissaan päihde- ja psyykeongelmien yhdistelmän, vaikka asiasta ei erikseen kysytty.
Perinteisillä terveydenhuollon keinoilla kaksoisdiagnoosipotilaita ei kyetä hoitamaan. Helsingin johtajapsykiatrin Tuula Saarelan mukaan tällaisten potilaiden hoito edellyttäisi uusia työtapoja ja uutta tietoa hoitomallien pohjaksi. Myös muiden potilaiden hoito vaikeutuu päihdepotilaiden aiheuttamien haasteiden takia.
Suurin potilasryhmä Helsingin seudulla ovat kuitenkin yhä masennuspotilaat. Depressio ei sinänsä ole lisääntynyt, mutta hoitoon hakeudutaan yhä herkemmin ja aikaisemmin.
Päihdeongelmiin liittyvät mielenterveysongelmat näkyvät yhä enemmän alueen terveyskeskusten päivystyksissä, psykiatrisissa päivystyksissä ja osastoilla.
Päihdeongelmaiset ovat turvallisuusriski niin työntekijöille kuin muillekin potilaille.
Etsinnän ja takavarikkojen yhteydessä poliisi sai luottamuksellisia tietoja lukuisista toimiston asiakkaista, vaikka heillä ei ollut mitään tekemistä tutkittavan rikoksen kanssa.
Ihmisoikeustuomioistuin ihmettelee erityisesti sitä, että kotietsintää ei valvonut esimerkiksi tuomioistuin. Suomi määrättin maksamaan etsinnän kohteeksi joutuneelle asianajajalle 2 500 euron korvaukset.
Oikeus- ja sisäministeriön työryhmän ehdotus poliisin oikeudesta tehdä rikoksia peitetoiminnassa sai lausuntokierroksella nihkeähkön vastaanoton.
Mahdollisuus miellytti poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen edustajia, mutta monet muut näkivät siinä enemmän riskejä kuin etuja.
Työryhmän toinen ajatus, mahdollisuus todistajan kuulemiseen nimettömänä tuomioistuimessa, jakoi myös mielipiteet. Idea innosti poliiseja mutta herätti epäilyjä muun muassa laillisuusvalvojissa ja käräjäoikeuksissa.
Rikosten teko peitetoiminnassa olisi mahdollista tuomioistuimen luvalla silloin, kun poliisi tutkii rikosta, josta enimmäisrangaistus on vähintään kymmenen vuotta vankeutta. Myös anonyymin todistelun käyttö edellyttäisi yhtä kovaa rikosta.
Osa lausunnonantajista kummeksuu poliisin oikeuksien jatkuvaa rukkailua pienin uudistuksin. Sosiaali- ja terveysministeriö ja eduskunnan apulaisoikeusasiamies Ilkka Rautio katsovat, että osauudistusten sijasta pitäisi tarkastella poliisin valtuuksiin liittyviä lakeja kokonaisuudessaan.
Myös Helsingin käräjäoikeus ihmettelee valtuuksien lisäämistä tipotellen.
Monet olivat huolissaan rikollisryhmiin soluttautuvien poliisien turvallisuudesta. Oikeuskansleri Paavo Nikula epäilee, että soluttautuminen on Suomen kokoisessa maassa hankalaa.
Uusien valtuuksien kannattajat eli lähinnä poliisin edustajat eivät hekään olleet yksinomaan tyytyväisiä työryhmän esitykseen. Esimerkiksi suojelupoliisi ja keskusrikospoliisi katsovat, että rikosten teko peitetoiminnassa olisi mahdollista liian harvoissa tilanteissa.
Keväällä annettu esitys kiersi lausuntokierroksella kesän aikana, jolloin siitä kertoi mielipiteensä nelisenkymmentä tahoa. Mietintö on tarkoitus jalostaa hallituksen esitykseksi tämän vuoden aikana.
Oikeus- ja sisäministeriön työryhmän ehdotus poliisin oikeudesta tehdä rikoksia peitetoiminnassa on saanut lausuntokierroksella nihkeähkön vastaanoton. Esitys miellytti poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen edustajia, mutta monet muut näkivät siinä enemmän riskejä kuin etuja.
Samalla tavoin mielipiteitä jakoi työryhmän toinen ehdotus eli mahdollisuus todistajan kuulemiseen nimettömänä tuomioistuimessa. Ajatusta vastustivat lukuisat tahot, muun muassa muutamat käräjäoikeudet, oikeusoppineet ja Suomen Lakimiesliitto.
Työryhmän esityksen läpimeno kasvattaisi jälleen poliisin valtuuksia, tosin vain tietyissä rajatuissa tilanteissa. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriö kummeksui poliisin oikeuksien jatkuvaa rukkailua pienin uudistuksin ja kaipasi valtuuksien laajempaa tarkastelua.
Keväällä annettu mietintö on tarkoitus jalostaa hallituksen esitykseksi tämän vuoden aikana.
Kahden virkavapaalla olevan poliisin tekemisiä selvitellään Sodankylässä. Toisen poliisin epäillään antaneen perättömän lausunnon tilanteessa, jossa hänen asemansa oli todistajaan rinnastettavissa.
Jutun tutkinta on loppusuoralla Kemin poliisissa. Ellei perättömästä lausunnosta epäilty olisi virkavapaalla, nimismies Mika Launiala olisi joutunut tällaisessa tapauksessa harkitsemaan virasta pidättämistä.
Toinen poliisi on myös itse hakemallaan virkavapaalla. Hänen kohdallaan on paljastunut useita seikkoja, joiden perusteella harkitaan kurinpitomenettelyä.
Nyt kyseessä olevat poliisit eivät olleet epäiltynä muutama vuosi sitten, kun Sodankylän poliisissa oli laajamittaista liikehdintää ja virasta pidättämistä.
Lähes neljäsosa tehohoitojaksoista on alkoholin aiheuttamia, Mediuutiset kertoo kuopiolaistutkimukseen viitaten.
Kuopion yliopistollisessa sairaalassa KYS:ssa vuosina 2002 - 2003 tehdyn seurannan perusteella 17,5 prosenttia tehohoidosta johtui varmuudella alkoholin käytöstä ja 6,5 prosentissa yhteys oli todennäköinen.
Tutkimuksen seuranta-ajankohdan jälkeen viinan hinta on laskenut, joten tehohoidon tarpeen kytkös alkoholiin on todennäköisesti kasvanut edelleen, tutkimusta johtanut tehohoidon erikoislääkäri Ari Uusaro arvelee.
Viime vuonna tehohoidon kulut olivat KYS:ssä 8,1 miljoonaa euroa, joten esimerkiksi tästä summasta karkeasti pari miljoonaa euroa menisi tutkimustulosten perusteella alkoholista johtuvaan tehohoitoon.
Alkoholin osuutta potilaiden tehohoidon tarpeeseen Suomessa ei ole Mediuutisten mukaan aiemmin selvitetty näin laajasti. Tutkimus julkaistaan Acta Anaesthesiologica Scandinavica -lehden lokakuun numerossa.
Alkoholin suurkuluttajien ongelmat ovat entistä syvempiä ja vaativat pidempiä hoitojaksoja, arvioivat kuntien päihdeasioista vastaavat henkilöt tuoreessa päihdebarometrissa.
Tiistaina julkistettuun vuosittaiseen päihdebarometriin vastasi 114 kunnan päihdeasioista vastaava johtajaa ja järjestöjohtajaa.
Vastaajista 83 prosenttia näki päihteiden käytöstä johtuvien sairauksien kasvun merkittävänä ongelmana alueellaan.
- Vaikka päihdehuollon tarve kasvaa, lisää rahaa ei tule. Vaikutukset näkyvät hoidon tason laskuna ja jonojen pitenemisenä. On virheellistä katsoa päihdehuollon tilastoissa ainoastaan asiakasmääriä, kun sen lähtökohtana on, että otetaan vastaan se mitä pystytään, kritisoi suunnittelija Sami Peltovuoma.
- Asiakasmäärät tilastoidaan, mutta ne eivät kerro hoitoon jonottavien ja hoidontarpeessa olevien potilaiden määristä. Vastaajista 84 prosenttia arvioi päihteistä aiheutuvien kustannusten olevan erittäin merkittävä ongelma lastensuojelussa ja kustannusten ennakoitiin edelleen kasvavan. Vastaajat arvioivat ongelman vakavammaksi kuin edellisen vuoden aikana.
- Päihdepalvelut eivät tavoita kaikkia. A-klinikoiden ja katkaisuhoidon kynnys on liian korkea. Jonotus saattaa kestää kaksi viikkoa tai matka katkaisuun on sata kilometriä. Pitäisikö päihdetyötä tekevien jalkautua asiakkaiden luo, kun hoito ei selkeästi tavoita suurimmassa hädässä olevia, kysyy Peltovuoma.
- Työssäkäyvät päihdeongelmaiset hoidetaan suhteellisen hyvin, mutta suurkuluttajille ei palveluja ja hoitoa riitä. Syrjäytyneiden ja suurkuluttajien ryhmiä ei tavoiteta kyselytutkimuksilla eikä perinteisillä päihdepalveluilla.
Vastaajat olivat erityisen huolissaan entistä nuorempien alkoholinkäytöstä ja oluen vaihtumisesta väkeviin. Nuorten humalajuomisen oletetaan lisääntyvän ja ennakoivan entistä varhaisempaa syrjäytymiskehitystä.
Monien vastaajien mukaan nuorten päihdeongelmia lisäävät vanhempien välinpitämättömyys ja alaikäisten alkoholin helppo saatavuus sekä alkoholimainonta.
Erityisesti järjestöjohtajat nostivat huolenaiheiksi myös nuorten käyttäytymishäiriöt ja keskinäisen väkivallan.
- Positiivista kehitystäkin löytyy. Mini-intervention käyttöä on lisätty suunnitelmallisesti ja selkeimmin se näkyy työikäisen väestön hoitoonohjauksessa, sanoo Peltovuoma.
Huumeongelmaisten hoidon resurssit ovat selkeästi parantuneet aikaisempiin vuosiin verrattuna. 62 prosenttia vastaajista piti hoitoa tarpeeseen nähden riittävänä.
Myös huumeiden käyttäjien terveysneuvonta nähtiin useimmiten riittäväksi. Kuntajohtajat arvioivat selvästi huumehoitojen riittävyyden paremmaksi kuin järjestöjohtajat.
Suhtautuminen ankarien lakien merkitykseen huumeongelmien ehkäisyn keinona on muuttunut selvästi kahden vuoden aikana. Osa vastaajista koki niiden vain syventävän ongelmia. Tulevaisuuden uhkia huumetilanteeseen ovat kuitenkin huumeiden käytön arkipäiväistyminen ja edelleen kasvussa olevien käyttäjien määrä.
Hovioikeus piti voimassa miesten tammikuussa Hyvinkään käräjäoikeudesta saamat ehdolliset vankeusrangaistukset ja siemenkaupalla ansaittujen 40 000 euron menettämisen.
Miehet kaupittelivat kannabissiemeniä perustamansa Scandinavian Seeds -nimisen yrityksen kotisivujen kautta. Lähinnä Hollannista hankitut siemenet toimitettiin asiakkaille postitse Suomeen sekä eri puolille Eurooppaa ja Yhdysvaltoja.
Miehet kertoivat myyneensä siemeniä avoimesti, koska luulivat sen olevan sallittua.
Oikeuden mukaan kyse oli huumausainerikoksen edistämisestä.
Lääketehtaiden hoitohenkilökunnalle kustantamien koulutusten, matkojen ja tarjoilujen käytännöt ovat yhä moninaisia.
Helsingin kaupungin lääkärit eivät saa lainkaan ottaa suoraan lääkeyrityksiltä matkoja vastaan.
Sairaanhoitopiireissä taas johto velvoittaa potilastyössä olevat lääkärit kierrättämään kaikki matkakutsut johdon kautta. Silti matkoja ja tilaisuuksia on yhä paljon.
Perjantaina päättyneessä seminaarissa Saariselällä sairaanhoitopiirien johdon ja sosiaali- ja terveysministeriön seminaarin ruokailut tarjosi lääkealan yritys Orion Pharma. Seminaariin osallistui noin 50 johtavaa terveyspäättäjää eri puolilta maata.
Sairaanhoitopiirien johdon syysseminaari järjestettiin nyt yhdeksättä kertaa. Takavuosina Orion huolehti myös matka- ja majoituskuluista. Tätä nykyä sairaanhoitopiirit maksavat omien edustajiensa matkat ja hotellihuoneet.
"Maksamme vain ruokailut. Sen kummempia illanviettoja ei ole", Orion Pharman sairaalamyyntipäällikkö Jaakko Lehtonen korostaa.
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä puhui Saariselällä sairaanhoitopiirien johdon seminaarissa palvelurakenteen uudistuksista. Hyssälä ei ota kantaa siihen, onko sopivaa, että sairaanhoitopiirien johto nauttii tarjoiluista, jos se päättää tavallisten sairaalalääkäreiden koulutusmatkoista.
"Siihen en osaa ottaa kantaa. Kustansin siellä itse ruokailuni. Muuten otin kaksi kuppia kahvia ja keksin."
Lassilan tilan mailla Tuusulassa kurkottaa kohti aurinkoa parin hehtaarin verran Finola-lajikkeen siemenhamppua. Lehtikuvio ja tuoksu ovat samat kuin THC-pitoisissa lajikkeissa, mutta pössyttely-yritykset ovat turhia. Ruoka-aineeksi käytettävän hampun tetrahydrokannabinolipitoisuus on niin alhainen, ettei sillä saa päätä sekaisin, mutta mahan täyteen.
"Ideanani on tuottaa kotimaisia valkuaiskasveja. Kasvissyöjille ei tarvitsisi tuoda ravintoa Etelä-Amerikasta saakka, kun lähellä tuotetuilla kasveillakin pärjäisi", tilan nuori isäntä Jukka Lassila perustelee ryhtymistään hampunviljelijäksi.
Hampun lisäksi ennakkoluuloton luomuviljelijä kasvattaa härkäpapua, hernettä, unikkoa, makealupiinia, spelttiä, sinappia, auringonkukkaa ja tavallisia viljoja.
Hampusta on soijankin päihittäjäksi. Sen siemenet sisältävät arvokkaita omega-6- ja omega-3-rasvahappoja. Lisäksi hampunsiemenissä on merkittäviä määriä kaikkia pariakymmentä aminohappoa.
Jukka Lassila sanoo myös pitävänsä hampun mausta. "Meillä siitä on tehty hamppumaitoa, jota sitten on pistetty laatikkoruokiin. Hamppumaito saostaa laatikot kananmunan tapaan. Hefuakin on tehty jonkin verran, ja leivontaan on käytetty siemenmurskaa", Lassila kertoo.
Uusi kasvi vaatii uusia nimiä: Lassilan mainitsema hefu on tofun kaltaista tuorejuustoa.
Maailmalla hampun ruokaviljely on mittavaa. Esimerkiksi Kanadassa markkinoilla on niin hamppujäätelöä, -jauhoa, -sipsejä kuin -makeisiakin. Suomessa kaupallisia viljelijöitä on toistaiseksi vain kourallinen.
Finola-hamput on jalostettu 2000-luvun alussa hallankestävästä siperialaisesta kannasta. Aivan uusia Cannabis sativan taimet eivät suomalaismaisemissa silti ole. Tutkimustulosten mukaan hamppua on viljelty Suomessa selvästi pidempään kuin pellavaa.
"Huipussaan viljely oli 1800-luvun loppupuolella. Vielä 1950-luvulla sitä viljeltiin vähän, mutta sitten Yhdysvalloista lähtenyt hampun vastainen politiikka teki viljelyn mahdottomaksi, eikä perinteisiä kuitukasveja osattu arvostaa keinokuitujen rinnalla", Lassila kertoo.
Hänen mukaansa hampun viljelyhistoriaa on pyritty häivyttämään. Esimerkiksi laskiaishuudosta "pitkiä pellavia, hyviä hamppuja" on loppuosa pikkuhiljaa pudonnut pois.
Hamppua on entisaikaan käytetty pääasiassa kuituna, viitanneepa kangas-sanakin hamppuun. Kuituviljelyyn on omat hamppulajinsa.
Luomuviljelyyn hamput sopivat mainiosti. Torjunta-aineita ei tosin hampun viljelyssä muutenkaan vaadita, sillä kasvin tuottamat yhdisteet suojaavat sitä hyönteisiltä eivätkä rikkakasvit mahdu pellolle kasvun päästyä vauhtiin.
Ekologista elämäntapaa arvostavalle Lassilalle luonnonmukainen viljely oli selkeä valinta. Hän korostaa, miten tärkeää viljelyssä on hyödyntää luonnon omaa ravinnekiertoa sen sijaan, että typpi tuotaisiin pellolle fossiilisista polttoaineista valmistettuina keinolannoitteina.
"Me käytämme typensitojakasveja, minkä lisäksi pelloilla käytetään Tuusulanjärven kunnostuksesta tullutta hoitokalaa ja kompostoituja niittämisjätteitä."
Finola-nimistä kylmäpuristettua hampunsiemenöljyä myydään tällä hetkellä luontaistuoteliikkeissä. Tavallisista ruokakaupoista hampunsiementuotteita saa toistaiseksi etsiä turhaan.
Jukka Lassila arvelee, että hampputuotteiden yleistymiseen menee vielä kauan. Hän ei ole varma, olisiko markettihampun myyminen edes toivottavaa.
"Kuluttajille on edullisempaa ostaa siemeniä suoraan tiloilta tai ekokaupoista. Isot kauppaketjut vaativat isoja eriä ja asettavat viljelijän toiminnalle tiukat ehdot."
Jukka Lassila kertoo menestyneensä hampunviljelijänä kohtuullisesti. Tosin satomäärä vastasi viime vuonna suunnilleen sitä, mitä peltoon oli kylvetty. Tuolloin sateinen kasvukausi kohteli huonosti muitakin Lassilan viljelyksiä - pelto ei ole tehdas. Lassila sanoo ymmärtävänsä säiden vaihtelun, mutta maatalouspolitiikan ennustamattomuus tekee viljelijän elämästä epävarman.
Suoramyynti suo viljelijälle nykymaailmassa turvatumman ja samalla itsenäisemmän aseman. "Minulle on tärkeää se, että saan tehdä mitä itse haluan, enkä ole muiden käskyvallan alaisena", Lassila toteaa.
Hamppusato on valmis korjattavaksi ensimmäisten pakkasten aikaan. Sato on myös useiden lintujen mieleen, joten viljelijä saa olla tarkkana, että ehtii leikkuupuimureineen pellolle ennen siivekkäitä.
3,5 miljoonaa levyä myynyt HIM on lopullisen maailmanvalloituksen kynnyksellä. Miltä nyt tuntuu? Yhdistämme Walter de Campille ravintola Sea Horseen, jossa Ville Valolla on piikki auki.
"... Henkkahan asui siellä ja sanottiin, että siellä on Hendrixin aave vielä. Aitona suomalaisena miehenä ei usko ennen kuin näkee, ja nyt täytyy tästä eteenpäin sanoa, että ei usko ennen kuin haistaa. Studio oli tyhjä keskellä yötä ja mä kävelin viimeisenä hahmona ulos, niin yhtäkkiä tuli imelä kannabiksen tuoksu - ei mistään. Silloin mä päätin että Hendrixin haamu ei ollut mikään ektoplasma visuaalinen ilme vaan se on kannabiksen tuoksu. Eli mä olen kohdannut Hendrixin haamun ja siitä mä olen äärimmäisen ylpeä. Mä olen jopa hengittänyt sitä sisääni, eli mä olen osa Hendrixiä."
(Ville Valo puhuu Electric Lady Land -studiosta.)
Stakesin Yhteiskuntapolitiikka-lehden tuoreessa numerossa 3/2005 keskeinen teema on vuoden 2004 alkoholimurros. Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalainen huumekulttuuri versoo tiiviissä yhteydessä alkoholikulttuuriin, vaikka niistä usein puhutaankin ikään kuin täysin erillisinä asioina.
Stakes on tehnyt ankarassa suomalaisessa asenneilmastossa tärkeää työtä yrittäessään tarjota puolueetonta tietoa huumeiden käytöstä. Erityisen arvokasta on ollut pitkäjänteinen vertailukelpoisen tiedon kerääminen laajoina väestökyselyinä.
Niinpä lukija onkin kuin puulla päähän lyöty lukiessaan tämän uuden tutkimuksen löytöä, että kannabiksen polttajat juovat itsensä useimmiten humalaan. Lyhyen päänrapsutuksen jälkeen muistiin palautuu vanhoja lukuja, joiden mukaan alkoholin käyttäjät lasketaan maassamme sadoissa tuhansissa mutta kannabiksen käyttäjät korkeintaan kymmenissä tuhansissa. Mistä siis voi olla kysymys?
Mikään tiede tai tutkimus ei ole niin arvovapaata kuin tutkijat mielellään väittävät ja maallikot uskovat. Politiikka ja vallitseva mielipideilmasto vaikuttavat tutkimuskohteiden valintaan ja niiden hahmottamiseen. Tuskinpa millään yhteiskunnan alalla nämä paineet ovat kovempia kuin huumetutkimuksessa. Suomessa yksikin väärä lause tai pelkkä väärä termi on kirvoittanut julkiset mestauskirveet rankkaan kommentointiin.
Tätä politiikkaa heijastaa on alkoholi- ja huumetutkimuksen täydellinen erillisyys. Alkoholin käyttöä tutkitaan meillä suhteessa alkoholin käyttöön eli runsaasti ja runsaskätisesti. Tiedotusvälineet julkistavat tutkimustuloksina milloin mitäkin terveysvaikutuksia. Eikä tutkijoiden tarvitse salailla omia intohimojaan tutkimuskohteen suhteen. Eli kyllä maistuu!
Huumeiden kohdalla asiat ovat täysin päinvastoin: tutkimusta rajoittaa ankara sosiaalinen paine. Nyt kun tutkimuksessa ilmoitetaan kannabiksen käyttäjien juovan alkoholia eniten, herää kysymys siitä, kuka nimeää kenetkin minkäkin aineen käyttäjäksi. Olisivatko kaikki tutkimuksen kannabiksen käyttäjät nimenneet itsensä kannabiksen käyttäjiksi? Onko päivittäin alkoholia käyttävä mutta vain kerran viikossa pössöttelevä pössö vai alkoholisti?
Lisäksi kato eli 37% vastaamattomuus antaa ymmärtää, ettei tutkimus ole tavoittanut kaikkia käyttäjiä ja käyttäjäryhmiä. Tutkimuksen uskottavuus kärsii mm. siitä, että tapausten vähäisyyden takia kannabiksen ja muiden aineiden käyttäjät laitetaan samaan ryhmään jatkoanalyysia varten.
Italiassa tutkijat havaitsivat Po-joesta otetuista vesinäytteistä, että kokaiinin kulutus voi olla jopa 80 kertaa yleisempää kuin mitä Stakesin tutkimuksen kaltaiset kyselytutkimukset antavat tulokseksi; kukapa sitä haluaa tunnustaa yhteiskunnan rikokseksi, sairaudeksi ja poikkeavuudeksi leimaamaa käytöstä (Nature 5.8.2005).
Tutkimuksessa tunnutaan olettavan, että päihteitä käyttävät ihmiset toimivat avoimilla markkinoilla tehden rationaalisia päätöksiä vapaasti. Yhteiskuntapolitiikka lehdessä julkaistussa artikkelissa kerrotaan, kuinka helppoa alaikäisten on saada alkoholia Suomessa (Marja Holmila & Thomas Karlsson & Kirsimarja Raitasalo: Alaikäisten alkoholiostot). Käyttökelpoista ja turvallista kannabista saa hakea kissojen ja varsinkin huumekoirien kanssa kilpaa.
Kun SKY:n edustajat kaksi vuotta sitten Turussa järjestetyssä kannabisseminaarissa kysyivät Stakesin tutkijoilta, näkyikö näiden aineistossa kannabiksen käyttäjien itselääkintä, eivät he tunteneet edes termiä.
Nykyinen kaksijakoinen tutkimusperinne vain pönkittää sitä kaksijakoista päihdepolitiikkaa, jonka ainut anti on loputon aineiden erimitallinen haittavertailu. Sillä taas ei ole mitään tekemistä kansanterveyden kanssa.
Vuoden 1961 yhtenäissopimuksessa, kaikkien huumelakien äidissä, erotetaan kannabiksen lääkekäyttö ja käyttö tieteelliseen tutkimukseen sopimuksen kohteena olevasta ns. väärinkäytöstä. Kuitenkin sekä tutkimuksessa että käytännön politiikassa jatkuu kaikkien käyttömuotojen yhteenniputtaminen väärinkäytöksi huumekieltolain toteuttamisen eetoksena.
Tuon sopimuksen perusteella meillä esimerkiksi määrätään kipupotilaille opiaatteja mutta niiden kanssa samalla listalla olevaa kannabista ei saa määrätä. Opiaattien kohdalla sopimus ei ole este lääkekäytölle, kannabiksen kohdalla on. Kyseessä on asenne, ei tutkimus; politiikka, ei tiede; korruptio, ei kriittinen ajattelu. Lääkintäviranomaisetkin ovat tässä asiassa joutuneet poliisin rooliin.
Kannabisreseptoreiden löytämisen jälkeinen lääketieteellinen tutkimus antaa osviittaa siitä, että kieltolaki on aiheuttanut sellaisten ihmisten pidättämisen, jotka tarvitsevat kannabista. Kannabiksen käyttäjien rankaiseminen on verrattavissa juutalaisvainoon, jossa ihmisiä ei suinkaan tuhottu sen takia, mitä he olivat tehneet, vaan sen takia, mitä he olivat.
Yhteiskuntapolitiikkalehdessä on myös Tapani Sarvannin ja Toivo Hurmeen artikkeli USA:n toiminnasta kansainvälisen huumevalvonnan määrääjänä (Tapani Sarvanti & Toivo Hurme: USA jarruttaa järkevää huumepolitiikkaa. YK:n huumausainetoimikunta riiteli haittojen vähentämisestä). Sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Tapani Sarvanti ilmestyy virkansa puolesta hamppumarssiuutisiin kertomaan, ettei Suomessa olla muuttamassa lainsäädäntöä.
Virkansa puolesta hän seuraa likeisesti kansainvälisen huumevalvontakoneiston työtä ja yhdessä Toivo Hurmeen kanssa kirjoittamassa artikkelissa kertoo USA:n harjoittamasta painostuksesta, ettei YK:n huumeohjelman AIDS:n vastaisessa työssä käytettäisi eikä edes mainittaisi puhtaiden neulojen vaihtamista. Kirjoittajat summaavat USA:n asenteen Kantia lainaten ”itse aiheutetuksi alaikäisyyden tilaksi”.
Kun uutisten perusteella näyttää siltä, kuin YK huumesodallaan rikkoisi omia ihmisoikeusopimuksiaan, johtuu tämä ristiriita USA:n roolista YK:ssa.
Kun Suomen huumehaukat vastustivat aikoinaan ns. haittojen vähentämistoimenpiteitä, eivät he keksineet kampanjaansa itse. Se oli tätä USA:sta tuotua idelogiaa, samaa mihin kannabiksen vastustaminen ilman mitään järkisyitä perustuu. USA:n huumepoliisin, DEA:n, ja valkoisen talon huumetoimiston lähteistä ovat peräisin väitteet kannabiksen vahvuudesta, lääkekannabiksen tehottomuudesta ja synteettisen THC:n marinolin paremmuuudesta jne. Sieltä on peräisin myös kontrolliviranomaisten asenne kaikkia toisinajattelijoita kohtaan.
Artikkeli kertoo selkeästi sen, ettei Sarvanti voi vaikuttaa kannabiksen laillistamiseen, koska USA:n vaikutusvalta riittää hyytämään kaikki YK:n huumesopimusten liberaalimmat tulkinnat. Mutta USA:n yksisilmäinen politiikka alkaa herättää arvostelua myös suomalaisessa virkamieskunnassa:
”Johtopäätöksenä on todettava, että Yhdysvaltojen hallituksen nykylinja haittaa rationaalisen, näyttöön perustuvan huumepolitiikan edistämistä. Se on myös hyökkäys Euroopan unionin ja Suomen kansanterveyspolitiikkaa vastaan.”
Kontrolliviranomaiset ovat syyttäneet kannabiksen vapautusliikettä yhteiskunnan harmaan vyöhykkeen eli laillisen ja laittoman toiminnan väliin jäävän tilan hyödyntämisestä. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarjassa ilmestynyt tutkimus osoittaa, että yhteiskunnan harmaa vyöhyke johtuu muista syistä ja toimijoista.
Raportissa todetaan, että Suomi ei ole mitenkään korostuneesti laajan julkisen vastuun maa ja OECD-maiden terveydenhuollon oikeudenmukaisuusindeksissä Suomi sijoittuu viimeiselle sijalle.
Raportti kertoo myös siitä, kuinka sosiaalisten muutosten myötä tämä ns. harmaa vyöhyke leviää yhteiskunnassa: pärjätäkseen kroonisen työttömyyden ja pätkätöiden olosuhteissa yhä suurempi osa väestöstä joutuu pakosta hipomaan laillisuuden rajoja. Yhteiskuntaa puretaan ylhäältä päin, onhan julkinen valta suurin pätkätyöllistäjä.
Paternalistinen valta, mikä näkyy huumeongelman hoitamisessa pakkovaltana, on perustunut yhteiskunnan lupaukselle kohdella kansalaisiaan tasaveroisesti. Narkomaaniksi leimatulle pössöttelijälle tämä pakkovalta on ollut jo vuosikymmeniä kouriintuntuva asia. Pössöttelyn varjolla ihmisiltä ovat riistetty yksityisyyden suoja ja pössöttelyn varjolla tuota yksityisyyden suojaa on vuosi vuodelta kavennettu muiltakin.
Nuoret saavat helposti alkoholia. Vaikka sitä voi ostaa itsekin, kertoo suurin osa nuorista hankkivansa alkoholia kaverilta.
Nuorista 63 prosenttia pitää alkoholin hankkimista helppona. Myös kiinnijäämisriski sen hankkimisessa arvioidaan pieneksi erityisesti silloin, kun alkoholi hankitaan välittäjän kautta.
Alaikäisten alkoholin hankkimista koskevat tutkimustulokset käyvät ilmi Stakesin Yhteiskuntapolitiikka-julkaisun artikkelista.
Alaikäisistä 68 prosenttia ilmoittaa hankkivansa alkoholia kaverin kautta. Vanhemmiltaan alkoholia kertoi saavansa 18 prosenttia, sisaruksiltaan 16 prosenttia, tuntemattomilta 14 prosenttia ja kotoa otti 15 prosenttia. Kaupasta alkoholia hakee itse 18 ja Alkosta 8 prosenttia alaikäisistä.
Stakesin tutkijat järjestivät myös ostokokeen, jossa kahdeksan nuoren näköistä 18-vuotiasta yritti ostaa alkoholia. Kokeessa 48 prosenttia ostoyrityksistä onnistui, useimmiten huoltoasemilla ja harvimmin Alkoissa.
Täysi-ikäisiä mutta nuoren näköisiä koeostajia käytettiin tutkimuseettisistä syistä.
Vaalimaan tulli teki elokuun alussa Suomen kaikkien aikojen suurimman heroiinitakavarikon. Turkkilaismiehen kuljettamasta venäläisrekasta löydettiin peräti 50 kiloa heroiinia.
Viranomaiset saattoivat kuitenkin huokaista helpotuksesta, sillä kaikki olivat yksimielisiä siitä, ettei huume ollut tarkoitettu Suomen markkinoille. Yleinen käsitys on, että Ruotsin huumekauppaa hallitsevat turkkilaiset, aivan samoin kuin venäläiset ja virolaiset hallitsevat Suomen huumekauppaa.
Turkkilaismiehen kuljettama rekka oli menossa Ruotsiin. Suurin osa heroiinista olisi siis mitä ilmeisimmin päätynyt sinne ilman Suomen tullin väliintuloa.
Huumetakavarikkojen valossa Suomen tilanne ei ole lainkaan niin hyvä kuin ensi hätään luulisi. Takavarikkojen lukumäärät ovat tosin pysytelleet jo useamman vuoden suunnilleen samoina, mutta sen sijaan kerralla takavarikoitujen huumeiden määrät ovat nousseet.
Pitkin kuluvaa vuotta on tehty suuria ekstaasi- ja subutex-tablettien takavarikoita, ja vain pari viikkoa ennen isoa heroiinilastia löydettiin Sompasaaressa hollantilaisesta rekasta 320 kiloa hasista. Tämä huume-erä oli tarkoitettu Suomen markkinoille.
Kun tottuneenkin hasiksen polttajan kerta-annos on vain noin yksi gramma, voi jokainen itse laskea, montako annosta 320 kilosta tulee.
Kokenut huumerikostutkija kertoo, että hasiksen kysyntä on kova ja että "320 kiloa pilveä menee heittämällä pienessä hetkessä pääkaupunkiseudun markkinoilla".
Kotietsinnöissä poliisi on havainnut, että tuontihuumeen lisäksi kämpässä kuin kämpässä kasvatetaan nykyään cannabis sativaa. Asenteet huumeita kohtaan ovat selvästi lieventyneet. Yleisen elämänkokemuksen mukaan se tietää käytön lisääntymistä.
Tämä kaikki ei ole lainkaan sopusoinnussa Stakesin huumetutkimusten ja huumepolitiikasta vastaavan sosiaali - ja terveysministeriön arvioiden kanssa.
Tutkimusten mukaan huumeiden käyttö on vähentynyt jo muutaman vuoden ajan. Sikäli kun kysymyksessä ovat kyselytutkimukset, niistä voi sanoa, että ne ovat kuin koulujen huumeaiheiset vanhempainillat. Poissa ovat juuri ne vanhemmat, joiden pitäisi olla välttämättä mukana.
Kyselytutkimuksiin puolestaan vastaavat kiltit ja kunnolliset tavikset eivät suinkaan kovimmat käyttäjät ja alan miehet.
Etsimättä tulevat mieleen ne ajat 1990-luvun puolivälissä, jolloin huumeongelma pamahti käsiin. Silloinkin Stakesin viralliset tutkimukset osoittivat, ettei Suomessa ole syytä huoleen, vaikka poliisin rikos - ja takavarikkotilastot osoittivat aivan muuta.
Maahan tuodaan nykyään huumeita enemmän kuin tuolloin, mutta silti tutkimukset osoittavat käytön vähenevän. Kummallista!
Poliisista kerrotaan, että tavat välittää huumausaineita ovat muuttuneet. Rikollisen toiminnan jäljille on entistä vaikeampi päästä.
Rikolliset osaavat minimoida kiinnijäämisriskin. Puhelinkontakteja vältetään. Kaupat sovitaan salaa kahden kesken.
Siinä vaiheessa kun huumeet tuodaan maahan, myyjät ja ostajat eivät enää kohtaa toisiaan. Kuriirit piilottavat huumausaineet jonnekin, ja ostajille kerrotaan, mistä ne voi hakea vasta sen jälkeen, kun rahat ovat myyjän tilillä.
Rikostilastot eivät ole nousussa. Nykyisillä voimavaroillaan poliisi pystyy paljastamaan vain tietyn määrän rikoksia eikä yhtään enempää.
Valtaosa huumerikollisuudesta on ja tulee olemaan piilorikollisuutta. Vastikään saadut uusimmat toimivaltuudet eivät vaikuta tähän asiaan.
Huumerikospoliisin työ on pakko kohdistaa vain törkeään rikollisuuteen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Jälkimmäinen on tuottanutkin näkyvää tulosta: lääkäreiltä lähtöisin olevat Ranskan, Viron ja Latvian subutex-virrat on saatu ainakin päällisin puolin toistaiseksi tukittua.
RITVA SANTAVUORI
OIK.KAND., ENTINEN HUUMESYYTTÄJÄ
(Toim. huom: lukijoille kerrottakoon, että Ritva Santavuori on yksi keskeisistä Suomen huumepolitiikan muotoilijoista. Huumesyyttäjänä hän loi ankaran syyttämiskäytännön vaikka huumelakeja laadittaessa aikoinaan painotettiin syyttämättäjättämistä. Irti huumeista ry:ssä toimiessaan hän vastusti viimeiseen asti haittojen vähentämistoimenpiteitä ja toi Suomeen USA:sta lähtöisin olevia kannabismyyttejä virallisen huumepolitiikan sisällöksi.)
Kansainvälinen oikeusapu rikosasioissa tehostuu EU:n jäsenmaiden välillä elokuussa. Valtioneuvosto antoi tänään asetuksen vuonna 2000 tehdyn EU:n oikeusapusopimuksen voimaansaattamisesta.
Yleissopimus määrää keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa unionin jäsenvaltioiden kesken. Määräykset helpottavat erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden tutkintaa ja parantavat poliisin mahdollisuuksia saada tietoja muista EU-maista.
Asetuksen on tarkoitus astua voimaan 23. elokuuta 2005, jolloin myös oikeusapusopimus tulee kansainvälisesti voimaan EU:ssa. Suomi on jo toukokuussa 2004 ilmoittanut soveltavansa sopimusta väliaikaisesti suhteessa sellaisiin EU-valtioihin, jotka ovat antaneet vastaavan ilmoituksen.
Yleissopimuksella laajennetaan viranomaisten velvollisuutta antaa oikeudenkäyntiasiakirjat tiedoksi postitse toisessa jäsenvaltiossa olevalle henkilölle. Aikaisemmin ne annettiin viranomaisten välityksellä. Postitiedoksiantojen käyttö helpottaa esimerkiksi todistajien kutsumista oikeudenkäyntiin.
Rikosasioita koskevissa oikeusapupyynnöissä siirrytään EU-maiden viranomaisten välisiin suoriin yhteyksiin. Keskusviranomaisen eli oikeusministeriön sijasta pyyntöjen toimittamisesta huolehtivat poliisi- ja syyttäjäviranomaiset sekä tuomioistuimet.
Toisen EU-maan alueella olevaa henkilöä voidaan kuulla videokokouksen avulla esitutkinnassa ja tuomioistuinkäsittelyssä. Kuultavana voi olla todistaja, asiantuntija, asianomistaja tai rikoksesta epäilty. Videokokousta käytetään, jos toisessa EU-maassa oleva henkilö ei voi saapua henkilökohtaisesti kuultavaksi. Todistaja tai asiantuntija on velvollinen saapumaan videokuulemiseen, mutta rikoksesta epäillyn videokuuleminen on mahdollista vain hänen suostumuksellaan.
Yleissopimuksessa on määräykset myös EU-maiden yhteistyöstä valvotuissa läpilaskuissa ja peitetutkinnassa. Valvotuissa läpilaskuissa esimerkiksi laittoman huumausainelähetyksen annetaan jatkaa matkaa valtion rajan yli. Yhteistyö peitetutkinnassa tarkoittaa, että poliisi voi toisen valtion pyynnöstä suorittaa Suomessa peitetoimintaa tai valeostoja rikoksen selvittämiseksi. Myös toisen EU:n jäsenvaltion virkamiehelle voidaan antaa oikeus tehdä peitetoimintaa tai valeostoja Suomessa.
Voimaan tuleva yleissopimus sisältää yksityiskohtaiset määräykset telekuuntelun käytöstä kansainvälisessä rikosoikeusavussa. Suomen laki mahdollistaa jo nykyisin telekuuntelua tai televalvontaa koskevan oikeusavun antamisen vieraalle valtiolle, jos kyseessä on rikos, jonka esitutkinnassa telekuuntelu ja televalvonta olisi vastaavassa tilanteessa sallittu Suomessa. Tästä periaatteesta ei yleissopimuksessakaan poiketa.
Yleissopimuksessa on otettu erityisesti huomioon satelliittivälitteisten puhelujen kuuntelu. Tällaisten puhelujen kuuntelu on yleensä mahdollista vain maa-aseman kautta. Satelliittipuhelujen kuuntelemista varten jäsenvaltio voi pyytää teknistä apua toiselta jäsenvaltiolta, jolla on käytössään maa-asema.
Kannabiskasveistaan jokaisen multasormen unelmasadon saanut mies kertoi Tampereen käräjäoikeudessa kasvattaneensa kiellettyä hamppua ainoastaan lääkinnälliseen tarkoitukseen.
28-vuotias mies sanoi kärsineensä vuosikausia mielenterveysongelmien lisäksi muun muassa selkäkivuista. Hän kertoi olleensä lääkäri- ja lääkekielteinen, koska hänelle määrätyt lääkkeet olivat aiheuttaneet pahoja sivuvaikutuksia.
Ollessaan Kelan järjestemässä kuntoutuksessa mies tapasi toisen opiskelijan, joka suositteli hänelle kannabista. Ostettuaan marijuanaa kahden vuoden ajan katukaupasta 10 euron grammahintaan mies päätti alkaa viljellä ainetta kotonaan. Hän sanoi pelänneensä ostamiseen liittyneitä sosiaalisia tilanteita.
Ohjeet ja laitteiden toimittajat löytyivät internetistä. Mies sijoitti 'hamppusettiin' 1000 euroa perintörahoja ja perusti viljelmän makuuhuoneeseensa.
Viljely onnistui yli odotusten. Tehdessään asuntoon kotietsinnän poliisit löysivät neljä kookasta Cannabis sativa -kasvia. Niiden nettokuivapaino oli 1250 grammaa marijuanaa. KRP:n rikostekninen laboratorio määritteli kannabiksen THC- eli tetrahydrokannabinolipitoisuudeksi peräti 14 prosenttia. Se on enemmän kuin on mitattu monesta hasiserästä.
- Tosi kovaa kamaa, sanoi kihlakunnansyyttäjä.
- En halunnut panostaa määrään vaan laatuun, totesi viljelijä. Hän kiisti jyrkästi huumeen myyntiaikeet, vaan olisi pakastanut sen omaan käyttöön.
Syyttäjä vaati miehelle kuuden kuukauden ehdollista vankeutta. Puolustuksen mielestä syyte olisi voitu hylätä tai langettaa enintään pieni sakko.
Asianajaja muistutti, että eräissä USA:n osavaltioissa syöpäpotilaat ovat voineet käyttää lääkärin määräämää marijuanaa kipulääkkeenä.
Oikeus piti kuitenkin huumausainerikosta niin vakavana, että mies tuomittiin vankeusrangaistukseen. Syytetyn terveydentilan vuoksi ehdollinen vankeus kohtuullistettiin kolmeksi kuukaudeksi. Koeaika päättyy 31. joulukuuta 2006.
Muun muassa lämpö- ja poistoilmapuhaltimet, vesisäiliöt. lämpölamput ja suodattimet tuomittiin valtiolle.
Mies vakuutti lopettaneensa omatoimisesti kannabiksen käytön ja hakevansa jälleen apua lääkäristä, lääkkeistä ja myöhemmin psykoterapiasta.
Myöskään huumetutkimuksissa hänen ei ole todettu käyttäneen aineita.
Eteläinen tullipiiri takavarikoi heinäkuun alussa tullin kaikkien aikojen suurimman hasislastin Helsingin Sompasaaressa. Jättimäisessä lastissa oli 320 kiloa hasista.
Lastin havaitsi satamassa sattumanvaraisessa rutiinitarkastuksessa tullitarkastaja Juha Papinahon Tarmo-huumekoira. Tarmo on noin 2,5-vuotias bordercollie, joka hyväksyttiin tullin huumekoiraksi syksyllä 2003.
- Tarmo kiinnostui erittäin kovasti hollantilaisesta rekasta. Etsimme kätköä kaikkiaan kahdeksan tuntia ja välillä petti uskokin. Luulimme koiran jo erehtyneen, mutta se oli autosta koko ajan erittäin kiinnostunut, Juha Papinaho kertoo.
Rekka ohjattiin tullin uuteen liikuteltavaan läpivalaisuyksikköön. Tulliylitarkastaja Tiina Tahvanaisen mukaan perävaunun pohjaan oli erittäin ammattitaitoisesti ja taitavasti rakennettu piiloon välipohja ja irrotettavia kaukaloita, jotka olivat pullollaan hasispaketteja.
- Ikinä en ole nähnyt niin taidokasta kätköä, Papinaho toteaa.
Hollannista tulossa olleessa rekassa ei ollut noin 50-vuotiaan mieskuljettajan lisäksi muita. Mies on vangittu todennäköisin syin epäiltynä törkeästä huumausainerikoksesta.
Tending-kennelissä syntynyt Tarmo sai isäntänsä mukaan kahdeksan tunnin "kovasta leikistään" palkinnoksi luun.
HELSINKI. Tulli takavarikoi hollantilaisesta rekka-autosta kaikkien aikojen suurimman hasislastin Helsingin Sompasaaren satamassa heinäkuun alussa.
320 kiloa hasista oli piilotettu rekan perävaunun pohjaan tehtyyn kätkötilaan, kertoi eteläinen tullipiiri keskiviikkona.
Salakuljetus paljastui huumekoiran avulla. Rekka tutkittiin koiran ilmaisun jälkeen liikuteltavalla läpivalaisuyksiköllä.
Rekan perävaunun pohjaan oli rakennettu irrotettavia kaukaloita, jotka olivat täynnä hasispaketteja.
Sompasaaren lastin suuruudesta kertoo parhaiten vertailu viime vuoden hasistakavarikkojen määrään. Viime vuoden tullin hasistakavarikot olivat yhteensä noin 280 kiloa, ja suurin yksittäinen salakuljetuslöytö oli 115 kiloa.
Vastaus yhteiskunnalliseen ja kansainväliseen murrokseen ei löydy poliisista tai oikeuslaitoksesta, kirjoittaa Olli Santanen.
Oikeusministeriön työryhmä esittää, että oikeudenkäyntien julkisuutta tulisi lisätä. Tavoitteena on parantaa lainkäytön läpinäkyvyyttä. Samaan aikaan poliisia ja syyttäjää koskevat lainsäädäntöhankkeet ovat tekemässä rikosten esitutkinnasta entistäkin salaisempaa sekä siirtämässä tosiasiallista tuomiovaltaa yhä kauemmas oikeussaleista.
Syyttäjien syyttämättäjättämispäätökset ja heidän käyttämänsä tuomiovalta ovat herättäneet perustellusti keskustelua. Rikosjutuissa, jotka päätyvät syyttäjän pöydälle, syyttäjä päättää jättää syyttämättä noin joka viidennessä. Tuomioistuimet eivät käytä samalla tavalla mahdollisuutta jättää tuomitsematta. Huomattava osa asioista, joissa syyttäjä on tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen, päätyisi tuomioistuimeen vietynä epäilemättä tuomioon.
Äskettäin syyttäjälaitosta koskeva resurssityöryhmä päätyi raportissaan siihen, että syyttäjän ja poliisin yhteistyötä esitutkinnassa olisi lisättävä. Jo aiemmin on esitetty, että esitutkinnan rajoittamispäätöksiä olisi tehtävä enemmän.
Esitutkinnan rajoittaminen tarkoittaa, että poliisi - syyttäjän muodollisella päätöksellä - keskeyttää esitutkinnan asiassa, jossa sen käsityksen mukaan syyttäjä joka tapauksessa tekisi syyttämättäjättämispäätöksen. Perustelut ovat, että asiaa, joka ei kuitenkaan johtaisi syytteeseen, on turha tutkia. Näin säästetään resursseja.
Huolestuttavaa tässä on se, että tutkinnassa osallisena oleva kansalainen ei näin ollen saa asiaansa viranomaisten toimesta selvitetyksi.
Kuten jokainen poliisi- tai tuomioistuinlaitoksessa työskentelevä hyvin tietää, maassamme on jo nyt suuri joukko erilaisia oikeustoimijoita, jotka ovat kokeneet vääryyttä ja virkamiesmäisyyttä kohtelussaan. Jos kansalaisten mahdollisuuksia saada asiansa poliisitutkintaan rajoitetaan, kasvaa myös tämä vääryyttä kokevien joukko.
Syyttäjäpäivillä kuluvana vuonna kysyttiin aiheellisesti, onko syyttäjien valtuuksia ja velvollisuuksia lisäämällä siirretty jo liikaa tuomiovaltaa syyttäjäviranomaisille. Tätä tuntui pohtivan myös valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki. Nyt oikeusministeriö ja valtakunnansyyttäjänvirasto näyttävät olevan valmiit siirtämään tuomiovaltaa vieläkin kauemmaksi, aina poliisille saakka.
Samaan aikaan, kun poliisitutkintaa rajoitetaan, sen keinot muuttuvat entistä salaisemmiksi. Oikeusministeriön peitetoimintatyöryhmä esittää mietinnössään ja siihen liittyvässä lainsäädäntöhankkeessa poliisivaltuuksien lisäämistä muun muassa antamalla poliisille oikeus osallistua rikollisryhmien toimintaan.
Useissa muissa maissa poliisivaltuuksien lisääminen on nähty alistumisena rikollisjärjestöjen tai terroristien vaatimuksiin. Suomessa tämä argumentointi puuttuu kokonaan.
Poliisillamme oli varsin laajat toimivaltuudet jo ennen viimeistä, tällä viikolla voimaan tullutta lakiuudistusta. Se käytti laajasti ns. salaisia pakkokeinoja, kuten telekuuntelua ja teknistä valvontaa. Jos poliisin salaisia valtuuksia edelleen lisätään samalla, kun kansalaisten mahdollisuuksia saada asiansa tutkituksi vähennetään, olemme väärällä tiellä.
Eduskunnan jatkuvalle halulle laajentaa poliisivaltuuksia ei ole perusteita, ei enempää rikollisuuden määrän kuin sen organisoitumisenkaan vuoksi. Ihmisten turvallisuutta ei salaiseksi muuttuva poliisityö tai syyttäjien osallistuminen siihen paranna - päinvastoin.
Syyttäjän asema rikostutkinnassa ratkaistiin uudella rikosoikeudenkäyntilainsäädännöllä 1996. Tällöin päätettiin, että syyttäjä ei ole tutkinnanjohtaja, vaan rikostutkintaa johtaa poliisi. Ratkaisu on toinen kuin Ruotsissa, josta järjestelmä muutoin on jokseenkin suoraan lainattu. Suomessa syyttäjä johtaa rikostutkintaa vain, jos epäiltynä on poliisi.
Jos syyttäjän osallistumista poliisityöhön halutaan lisätä, koko järjestelmä tulee arvioida uudestaan. Tällöin on pohdittava myös sisä- ja oikeusministeriön välistä rahanjakoa. Syyttäjän tehtäväkentän laajentaminen ei myöskään saa tapahtua vaivihkaa ja pienin askelin eri lainsäännöksillä tai syyttäjälaitoksen sisäisellä ohjeistuksella, kuten nyt on käymässä.
Syyttäjälaitoksen vähäiset resurssit - noin 320 syyttäjää - halutaan keskittää päättäjien tärkeiksi näkemiin rikoksiin. Jutut ovat erilaisia yhteiskunnalle, mutta eivät osallisille. Tämä on ongelma.
Korkein oikeus rajoitti hovioikeuksien seulontamenettelyä tulkitsemalla lakia muutoksenhausta hovioikeuteen siten, että valitukset tulisi saattaa useammin hovioikeuksien käsittelyyn. On arvokasta, jos KKO pitää valitusmahdollisuutta tärkeänä. Huomattavasti tärkeämpää on kuitenkin se, että kansalaiset saavat asiansa edes poliisissa tai ensimmäisessä oikeusasteessa tutkituksi.
Suomalaiseen oikeus- tai poliisikulttuuriin ei joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta ole kuulunut asioiden lakaiseminen maton alle. Kansalaisten on vaikea ymmärtää, miksi heille tärkeitä asioita ei tutkittaisi ja selvitettäisi perusteellisesti.
Valittu oikeuspolitiikka, jossa tuomiovaltaa käytännössä siirretään yhä alemmaksi ja kauemmaksi tuomioistuinlaitoksesta, on virheellinen ja suomalaiseen perinteeseen sopimaton.
Turvallisuuden tunne lisääntyy vain avoimella ja asiallisella keskustelulla. Jos haluamme esiintyä vakavasti otettavana oikeusvaltiona, ei syyttäjän ja poliisin entisestäänkin suuria valtuuksia tule lisätä. Vastaus yhteiskunnalliseen ja kansainväliseen murrokseen ei löydy poliisista tai oikeuslaitoksesta.
Kirjoittaja on varatuomari ja Jyväskylän kihlakunnansyyttäjä.
Tiistaina voimaan tullut uusi poliisilaki on lisännyt poliisin toimintavalmiuksia. Poliisit saavat nyt esimerkiksi ostaa huumausaineita sekä maksaa vasikoille verovapaita palkkioita.
Uusi poliisilaki sallii muun muassa verovapaan maksun tietolähteille.
Tänään voimaan tulleeseen uuteen poliisilakiin sisältyy nyt muun muassa tietolähdettä koskeva toiminta. Poliisi voi käyttää ulkopuolista henkilöä tietolähteenä eli niin sanottuna vasikkana. Tietolähteen turvallisuutta pyritään varmistamaan sillä, että palkkiot maksetaan verottomina.
Lakia on täydennetty myös uusien tiedonhankinnan keinojen ja telekuuntelun määritelmillä.
Uuden lain tarkoituksena on täsmentää poliisin valtuuksia terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden vastaisessa työssä.
Säännöksiä on lisäksi muutettu teknisen valvonnan, peitetoiminnan, valeoston ja televalvonnan osalta.
Esimerkiksi oikeutta valeostoon on laajennettu. Ostotarjouksen tekemisen lisäksi poliisi voi ostaa huumausaineita tai väärennettyjen rahojen näyte-eriä.
Lisäksi uusi laki mahdollistaa peitetoiminnan myös silloin, kun kyse on rikoksen tavallisesta eikä törkeästä tekomuodosta. Peitetoiminta on ollut aiemmin mahdollista, kun kyse on ollut törkeän sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittämisestä.
Poliisin valtuudet laajenevat. Tänään voimaan tulleen lakimuutoksen perusteella poliisi voi maksaa tietolähteilleen eli vasikoilleen verovapaita palkkioita, kertoo Aamulehti.
Samalla poliisi alkaa rekisteröidä yleisimmin käyttämänsä tietolähteet. Tarkoituksena on estää se, että tietolähteet voisivat rahastaa samalla tiedolla useita kertoja.
"Kysymys ei ole tiedon ostamisesta, vaan pienestä palkitsemisesta. Vihjepalkkiot eivät ole tuhansia euroja", sanoo rikostarkastaja Minna Ketola keskusrikospoliisista.
Aamulehden haastatteleman rikosoikeuden professorin Ari-Matti Nuutilan mukaan palkitsemiseen liittyy kuitenkin eettisiä ongelmia, sillä palkkioita saavat ovat usein itsekin rikoksessa mukana.
Uusi laki sallii poliisille myös telekuuntelun terrorismin ennaltaehkäisemiseksi tai paljastamiseksi sekä valeostot ja peitetoiminnan.
Kannabiksen kotiviljely on lisääntynyt Suomessa selvästi. Viime vuonna kotikasvattajia jäi kiinni yli puolet enemmän kuin vielä muutama vuosi sitten, yli 900. Valtakunnallinen trendi ei näy Turussa - ainakaan tilastoissa. Niiden mukaan kotiviljely olisi päinvastoin vähentynyt.
- En tekisi sellaista johtopäätöstä. Piilorikollisuutta on valtavasti, Turun poliisin rikoskomisario Veli-Matti Soikkeli tulkitsee lukuja.
Kotiviljelmiä paljastuu poliisille vihjeiden avulla ja kotietsintöjen yhteydessä. Useimmiten viljelijä on mies, joka kasvattaa kannabista kerrostaloasunnon vessassa tai vaatehuoneessa.
- Yleensä kasveja on viisi tai korkeintaan kymmenen, ja viljely liittyy elämäntapaan. Kannabista kasvatetaan omaan ja kaverien käyttöön ja annetaan tuttaville ja samanhenkisille vastikkeetta, Soikkeli kuvaa.
Kotiviljelmiltä löytyy tyypillisesti voimakastehoisia lamppuja, umpeen verhottuja ikkunoita, tuulettimia ja joskus myös itse viriteltyjä ilmastointijärjestelmiä.
Soikkeli pitää ilmiötä huolestuttavana.
- En näe mitään hyvää siinä, että päihteiden käyttö lisääntyy entisestään.
Ammattimaiseen viljelyyn poliisi törmää harvoin. Huhtikuussa Turussa päästiin isomman apajan jäljille, kun taloyhtiön isännöitsijä haistoi voimakasta katkua kerrostaloasunnosta. Tutkinnassa paljastui noin sadan kasvin viljelmän alku.
Asunto oli hankittu pelkästään viljelykäyttöön. Keskellä makuuhuonetta tehovalojen alla kasvoi kaksitoista metrin korkuista kannabis-kasvia kymmenen litran ämpäreissä. Ikkunat oli peitetty kaksilla verhoilla valon kajastuksen estämiseksi.
Vaatehuoneessa oli kymmenen alle metrin korkuista kasvia ja vessassa kaksi. Lisäksi vessan lattialla oli juurtumassa 78 kasvinalkua. Ikkuna oli teipattu umpeen.
Rikoksesta epäillään vuonna 1979 syntynyttä miestä. Hän sanoo viljelleensä kannabista vain omaan käyttöönsä. Esitutkinta on loppusuoralla.
Kannabiksen viljely ja levittäminen on joko huumausainerikos tai törkeä huumausainerikos. Huumausainerikoksesta voidaan tuomita sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta.
Törkeästä rikoksesta rangaistus on yhdestä kymmeneen vuotta vankeutta.
Huumeiden käyttöä tutkinut Mikko Salasuo ennustaa, että kannabiksen kotiviljely tulee edelleen lisääntymään Suomessa.
- Näin on käynyt muualla Euroopassa, ja esimerkiksi Baltian maissa kotikasvatus on jo yleisin tapa hankkia kannabista, tutkija toteaa.
Salasuo on haastatellut muutamaa kymmentä suomalaista hampun kasvattajaa. Kaikki heistä viljelivät yhtä tai muutamaa kasvia.
- Viljelyyn liittyy ideologista ajattelua, ja sen pyrkimyksenä on vastustaa järjestäytynyttä rikollisuutta ja kehitysmaiden sortoa. Viljely symboloi myös tietynlaista elämäntyyliä. Pilven polttaminen silloin tällöin on monille vähän niinkuin harrastus.
Salasuon mukaan kannabiksen viljelijät ovat urbaaneja kaupunkilaisnuoria, jotka ovat valinneet vaihtoehtoisen elämäntavan ja haluavat erottua massasta.
Motiiveja käytölle löytyy useita: Toiset polttavat pilveä sen sijaan, että joisivat alkoholia. Moni pitää kannabista alkoholia turvallisempana päihteenä. Osa on sitä mieltä, että yksilöllisyyden aikana jokaisella on oikeus valita oma tapansa päihtyä.
Käyttö voi liittyä hauskanpitoon, iltarutiiniin tai uusien tietoisuuden tasojen tavoitteluun.
Salasuo erottaa haasteltavista kaksi ryhmää: muutaman kerran viikossa pössyttelevät tapakäyttäjät ja kerran kuukaudessa tai harvemmin polttavat satunnaiskäyttäjät.
- Useammin käyttävät ostavat kannabista välittäjiltä.
Huumehoitoon hakeutuvista noin 15 prosenttia tulee sinne ensisijaisesti kannabiksen vuoksi. Amfetamiinin tai opiaattien takia hoitoon hakeutuvia on noin 30 prosenttia.
Kannabis voi aiheuttaa erilaisia mielenterveysongelmia, esimerkiksi persoonallisuushäiriöitä ja psykooseja. Säännöllinen käyttö voi myös passivoida.
- Käyttäjät pelkäävät mielenterveysongelmia ja kiinnijäämistä, leimautumista yhteiskunnan silmissä, Salasuo tietää.
Kannabis on Suomen yleisimmin käytetty laiton huumausaine. Aikuisista 12 prosenttia on joskus elämänsä aikana kokeillut kannabista. Eniten kokeilijoita on 20-29 -vuotiaiden joukossa, 29 prosenttia.
Kuopiolainen PediPharm Oy on allekirjoittanut lisensiointisopimuksen kanadalaisen lääkekannabistutkimukseen erikoistuneen Cannasat Therapeutics Inc:n kanssa. Lisensiointisopimuksen perusteella PediPharm on myöntänyt Cannasat Therapeuticsille yksinoikeuden patentoidun lääkekeksinnön kehittämis-, valmistus- ja markkinointioikeuksiin maailmanlaajuisesti. PediPharm kuittaa sopimuksesta ennakkomaksun, keksinnön etenemiseen sidotut virstanpylväsmaksut sekä osan tuotteen myyntituloista.
Lisensioitu keksintö on alun perin kehitetty Kuopion yliopiston farmaseuttisen kemian laitoksella. Keksintö on uusi lääkeformulaatio, jonka avulla kannabinoideihin kuuluvia lääkeaineita voidaan annostella potilaille terapeuttisesti tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Kehitetyssä formulaatiossa hyödynnetään Kuopion yliopistossa vuosia tutkittua ja kehitettyä lääkkeenanto-teknologiaa.
- Lisenssisopimus on Kuopion yliopiston, yliopiston Farmaseuttisen lääketutkimuskeskuksen (FLK) ja PediPharman erittäin systemaattisen ja saumattoman yhteistyön tulos. Tämä lisää uskoa ja motivaatiota edelleen kehittää Kuopion yliopiston keihäänkärki-teknologioita sekä vahvistaa FLK:n toimintamallia niin, että tämänkaltaiset sopimukset ovat arkipäivää tulevaisuudessa, toteaa keksinnön tehneen tutkimusryhmän johtaja, professori Tomi Järvinen.
PediPharm Oy:n toimitusjohtajan Jouko Savolaisen mukaan sopimus on ensimmäinen merkittävä lisenssisopimus ja kaupallinen päänavaus PediPharmalle.
- Tämä on kouluesimerkki siitä, kuinka pitkäjänteinen ja korkeatasoinen perustutkimus voi johtaa sovellutuksiin, joita yhdessä yliopiston ja yritysten kanssa voidaan viedä kansainvälisille markkinoille, Savolainen toteaa.
PediPharm Oy on vuonna 2003 perustettu yksityinen kuopiolainen lääkekehitysyritys. Se innovoi, kehittää ja markkinoi lääkkeiden annosteluun liittyvien teknologioiden sovellutuksia.
Vuonna 2004 perustettu kanadalainen Cannasat Therapeutics on keskittynyt kehittämään ja tutkimaan kannabiksen käyttöä lääkinnällisiin tarkoituksiin.
Järkevästi yhteiskunnalliset olosuhteet huomioonottaen Kuopion yliopistossa ollaan tehty kansainvälisesti huipputason kannabinoiditutkimusta hiljaa, suurta yleisöä ja huumehaukkoja ärsyttämättä.
Vuonna 1999 maailman kannabistutkimuksen grand old man, professori Raphael Mechoulam Hebrew yliopistosta Israelista, vieraili Kuopion yliopistolla väitöstilaisuudessa vastaväittäjänä. Tarkastettavana oli tohtori David W. Paten väitöskirja. Pate toimii mm. uuden kannabisterveyslehden, Cannabishealthin, asiantuntijalääkärinä.
Sivulliset joutuivat nostamaan humalaisen kansanedustajan ylös.
Tony Halme tarttui juomalakon jälkeen ensimmäisen kerran tuoppiin kesäkuun alussa.
Kansanedustaja Tony Halme kompuroi humalassa Helsingin keskustassa sijaitsevassa ravintolassa maanantain ja tiistain välisenä yönä.
Halme nähtiin alkuillasta viettämässä aikaa Helsingin keskustassa sijaitsevalla terassilla. Loppuillasta miehen matka jatkui keskustan yökerhoon.
Noin kello kolmen aikaan yöllä Halme oli vaihtamassa paikkaa baarin sisällä, jolloin hän kaatui lattialle. Kompuroinnin voimasta myös hänen naispuolinen seuralaisensa päätyi ravintolan lattialle makaamaan.
Paikalla olleiden asiakkaiden mukaan Halme oli niin huonossa kunnossa, ettei päässyt itse ylös lattialta.
Isokokoisen kansanedustajan ylössaamiseksi tarvittiin useampaa apumiestä.
Kun Halmetta autettiin pystyyn, hän kaatui uudestaan polvilleen.
Halme myöntää olleensa maanantai-iltana helsinkiläisravintolassa juhlimassa kesälomaansa eduskunnasta.
- Ei ollut mitään erikoista syytä. Otin, kun pystyin ottamaan. En mä en enempää juonut kuin ennenkään.
- Taisin mä siellä kaatua, mutta en kännin vuoksi, Halme kuittaa tapahtuneen.
Rikostarinoita Suomesta on entisen rikostoimittajan, nykyisen dekkaristin Harri Nykäsen toimittama sarja, jossa esitellään haastatteluilla ja dramatisoimalla suomalaisen rikoshistorian jännittävimpiä tapauksia.
Viime viikolla käytiin läpi 1994 tapahtunutta huumausainerikossarjaa. Poliisin edustaja kertoi, kuinka salakuljettajat olivat onnistuneet tuomaan Suomeen kolme kiloa hasista. Tullin huumekoira oli kyllä tutkinut auton, mutta ei ollut löytänyt huumeita, koska koiran kanssa toiminut tullimies oli "ilmeisesti tulkinnut väärin koiran käyttäytymisen".
Hetkinen.
Televisiossa on monissa ohjelmissa näytetty huumekoiria työssään ja harjoittelemassa. Kun koirat löytävät pienenkin nyssykän, ne sekoavat riemusta. Koirille huumeiden etsiminen on leikkiä ja löydetty tavara kuin heitetty keppi. Tuntuu vaikealta ymmärtää miten koiran kanssa työskennellyt ammattilainen olisi tulkinnut väärin koiran käyttäytymistä, kun autossa oli kolmen kilon lasti.
Mutta eihän poliisi voisi puhua muuta kuin totta? Enpä tiedä. Tässäkin lehdessä sanottiin ääneen taannoin, kuinka päätön oli poliisin väite, että huumekoira oli vahingossa - ihan vaan pissitysreissulla - löytänyt viime vuonna metsästä valtavan amfetamiinikätkön. Virkamerkin sädekehä on viime aikoina tummentunut muutenkin, Supon teleurkintajupakan myötä. Ja onhan poliisissa rötöstelty ennenkin.
Ohjelman lopuksi poliisin edustaja arvioi, että jos jo 1994 olisi saanut kuunnella rikollisten puhelimia, olisi saatu kiinni paljon suurempi rikollisverkosto, mutta että hyvin meni näinkin.
Kommentti oli hyvin ajoitettu. Eduskunta hyväksyi muun muassa uusia valtuuksia telekuunteluun sisältävän lain sisällön pari viikkoa sitten, juuri kun Supon teleurkintajupakka on laantunut. Vihreät ja vasemmistoliitto pitivät poliisin uusia valtuuksia liikaa kansalaisvapauksia rajoittavina. Väärinkäytön mahdollisuudet ovat aina olemassa.
Aikoinaan Harri Nykänen kaivoi esiin poliisikorruptiota. Rikostarinoita Suomesta sen sijaan maistuu poliisin pr-kampanjalta, jolla se pelaa julkista oikeutusta toiminnalleen ja valtuuksiensa laajentamiselle.
Mikä muu yhtä keskeinen valtiollinen instituutio saa tehdä tällaista pr-työtä valtakunnallisella tv-kanavalla? Näköjään sellainen, jonka julkisesta valvonnasta on juuri käyty poliittista keskustelua.
Lähde: Helsingin Sanomat 23.6.2005
Poliisi sai uudet valtuutensa, kun eduskunta keskiviikkona yksimielisesti hyväksyi tätä koskevan lain.
Poliisi saa lisää oikeuksia muun muassa soluttautumiseen, televalvontaan ja valeostoihin.
Eduskunta hyväksyi lopullisesti myös lain, joka antaa poliisille oikeuden saada armeijalta virka-apua terrorismin torjuntaan.
Vasemmistoliiton tekemä hylkäysesitys ei menestynyt, vaan laki hyväksyttiin äänin 150-30.
Apulaisoikeusasiamies Ilkka Rautio on huolissaan poliisin salaisen toiminnan asianmukaisuudesta ja sen valvonnasta.
Rautio nostaa esiin useita salaisen toiminnan ongelmakohtia puheenvuorossaan eduskunnan oikeusasiamiehen vuosikertomuksessa.
Raution mukaan järjestelmä ontuu ainakin telepakkokeinojen käytössä. Poliisi ei esimerkiksi aina perustele lupahakemuksessaan käräjäoikeudelle riittävästi sitä, miksi jonkun rikoksesta epäillyn henkilön puhelinta pitäisi kuunnella.
Tätäkin enemmän Rautiota huolettaa kuitenkin se, miten vähällä kontrollilla hakemukset menevät läpi oikeudessa.
"Tuomari ei saa mennä poliisin selän taakse toteamalla, että poliisin saamien tietojen mukaan asianomaista henkilöä on syytä epäillä sellaisesta rikoksesta, joka mahdollistaa telepakkokeinojen käytön", hän toteaa.
Tuomarin pitäisi siis pyrkiä itsekin selvittämään, onko telepakkokeinoille edellytyksiä eikä tyytyä pelkkään poliisin versioon asiasta.
Rautio on havainnut myös sellaisen yleistyneen käytännön, että tuomioistuimet ovat usein myöntäneet luvan olla ilmoittamatta esimerkiksi salakuuntelusta jälkikäteen sen kohteelle. Lain mukaan tämä on mahdollista, mutta vain erittäin poikkeuksellisissa tilanteissa.
Poliisi ja tuomioistuimet näyttävät Raution mukaan jättävän huomiotta sen, että käytäntö vie asianosaisilta mahdollisuuden saattaa virkamiehiä vastuuseen salaisista virkatoimista.
"Demokraattisessa oikeusvaltiossa virkatointen jäämistä asianosaisten valvontamahdollisuuksien ulottumattomiin ei tulisi ilman todella vahvoja perusteita hyväksyä."
Ongelmia syntyy myös vihjetietojen käytöstä.
Rautio on tutkinut tapauksen jossa poliisi teki kotietsinnän sen jälkeen, kun oli kuullut luotettavana pitämältään vihjeenantajalta tiedon, että joku kuljettaa huumeita autossaan.
Laillisuusvalvoja ei hyväksy sitä, että poliisi pitää tiedonantajan luotettavuudesta saamansa kokemuksen perusteella rikosepäilyä niin varmana, että katsoo kotietsinnän edellytysten täyttyvän.
"Pakkokeinon kohteen tulisi saada tietää, mitkä ovat ne tosiseikat, joiden perusteella pakkokeinoa on käytetty", Rautio sanoo.
Laillisuusvalvojalle salaiset virkatoimet eivät luonnollisesti ole salaisia, vaan se saa kaiken saatavissa olevan tiedon.
Raution mukaan ongelma onkin siinä, kuinka uskottavasti laillisuusvalvoja voi raportoida näkemyksensä ulkopuolisille. Hänkään kun ei saa paljastaa tietoonsa tulleita asioita.
Sisäministeri Kari Rajamäk i (sd) vakuutti eduskunnassa tiistaina, että poliisin valvonta on pantu kuntoon. Täysistunnon käsittelyssä oli valiokunnista valmistunut laaja poliisilain muutosesitys.
Osaa kansanedustajista huolettivat poliisille tulevat lisävaltuudet. Etenkin vihreiden ja vasemmistoliiton riveissä pelättiin luisumista poliisivaltion tielle.
Jyrki Kasvi (vihr) muistutti, että mitä enemmän valtuuksia annetaan, sitä enemmän on valvottava, koska "tilaisuus tekee varkaan".
Rajamäki viittasi laillisuusvalvonnassa marraskuusta asti toimineeseen salaisten pakkokeinojen asiankäsittelyjärjestelmään Salpaan. Ministerin mielestä systeemi on historiallisesti ja kansainvälisestikin ainutlaatuinen.
Salpa-järjestelmä varmistaa Rajamäen mukaan toiminnan lainmukaisuuden ja tukee esimiesten mahdollisuutta reaaliaikaiseen laillisuusvalvontaan.
- Suomalainen poliisi toimii tiukan kontrollin alaisena, todisti myös Petri Salo (kok), siviilissä poliisi.
Poliisilain muutos tuotiin eduskuntaan, koska terrorismin ja muun järjestyneen rikollisuuden estämistä, paljastamista ja selvittämistä haluttiin tehostaa lisäämällä poliisin oikeuksia.
Näkemykset muutoksista menivät selvästi kahtia. Osa näki valtuuksien kasvun uhkana, osa edustajista piti esityksiä todella tarpeellisina.
- Suomi ei ole lintukoto. Täällä toimii 70-80 järjestynyttä rikollisorganisaatiota. Lisävaltuudet ovat paikallaan, Lyly Rajala (kok) vakuutti.
Yhtä mieltä edustajat olivat siitä, että hallituksen on annettava eduskunnalle pikaisesti poliisilain kokonaisuudistus.
Muutoksista nyt mietinnön laatineen hallintovaliokunnan puheenjohtaja Matti Väistö (kesk) myönsi, että kokonaisuus on vaikeasti hallittavissa. Lakia on täydennetty vähä vähältä.
- Uusi laki on kirjoitettava kiireellisesti niin, että pykälät ovat selkeitä. Paikka paikan päälle -strategia on vaarallista. Enää ei löydy monta ihmistä, joka hallitsee kokonaisuuden, lakivaliokunnan puheenjohtaja Tuija Brax (vihr) painotti. Samaa mieltä oli Raimo Vistbacka (ps), entinen nimismies.
- Laki menee läpi toiminnallisesti hyvässä muodossa, Rajamäki kiitti käsittelyä. Suomen poliisilla on hänen mukaansa nyt paremmat mahdollisuudet kuin ennen torjua terrorismia ja rikollisuutta. Tuen kokonaisuudistukselle hänkin antoi.
Käsittelyn aikana hallituksen esitykseen tehtiin tukku korjauksia, osin perustuslaki- ja lakivaliokunnan vaatimuksesta.
Telekuunteluun tarvitaan aina tuomioistuimen hyväksyntä. Alkuperäinen esitys olisi sallinut kuuntelun kiireellisissä tilanteissa jo ennen tuomioistuimelta hankittua lupaa.
Turvatarkastuksiin valiokunnan käsittely teki niin ikään tiukennuksia.
Outi Ojala (vas) oli harmissaan siitä, että joitakin lakivaliokunnan yksimielisesti tekemiä huomautuksia ei hallintovaliokunnassa otettu huomioon. Hän letkautti Rajamäelle, että ministeriössä menee lujaa ja lakeja tulee. Hän pohti, miten paljon lakien merkitystä ihmisten oikeusturvalle on lopulta mietitty.
Yksityisyyden suojaan puuttui myös Rosa Meriläinen (vihr). Hän on jättänyt mietintöön vastalauseen.
Säädöksiä anonyyminä todistamisesta Petri Salo olisi kaivannut lakiin jo nyt poliisinkin turvallisuuden vuoksi. Työryhmän käsittelemät pykälät tulevat eduskuntaan myöhemmin.
Lain epäilijöiden ja puolustajien sananvaihto kävi välillä kireäksi. Pentti Tiusanen (vas) uumoili suomalaisen poliisin muuttuvan Miami Vice -malliin. Markku Rossi (kesk) tiuskaisi takaisin, että "ei voida jäädä odottamaan, että kriminaalit menevät edelle".
Ahti Vielma (kok) puolestaan tölväisi vihreitä epäilevistä kannoista.Tuija Brax puolustautui sillä, että poliisilakienkin pitää kestää kaikenlaiset ajat.
Virolainen poliisijohtaja vuoti tietoa - Suomen poliisin huumeoperaatio myttyyn
Lähde: Iltalehti 2.6.2005Viron keskusrikospoliisin huumeyksikön johtaja on vangittu epäiltynä toiminnasta rikollisliigojen tiedonantajana. Poliisijohtajan syntilistaan kuuluu myös Suomen poliisin huumeoperaation romuttaminen muutama vuosi sitten.
Viron keskusrikospoliisin huumeyksikön päällikön epäillään vuotaneen Suomen poliisin toimintaa haitanneita tietoja rikollisille. Torstain Helsingin Sanomien mukaan päällikön virolaisille huumerikollispiireille vuotamien tietojen uskotaan johtaneen Suomen poliisin huumeoperaation epäonnistumiseen kolme vuotta sitten.
Juttua tutkiva Viron poliisi epäilee, että 32-vuotias virolainen ylikomisario on kertonut välikäden kautta jollekin rikolliselle, että Suomen poliisi seuraa tätä. Ylikomisario on myös paljastanut, että Suomen poliisi valmistautuu operaatioon huumekauppiaiden pidättämiseksi.
Huumeyksikön päällikkö vangittiin toukokuun alussa. Viron suojelupoliisi epäilee nyt ylikomisariota virka-aseman väärinkäytöstä.
Suomen poliisia haitanneen tietovuodon lisäksi päällikön epäillään selvittäneen monien ihmisten teletunnistetietoja ja osoitteita rikollisliigojen jäsenten pyynnöstä.
Viron keskusrikospoliisin huumeyksikön päällikön epäillään vuotaneen tietoa virolaisille huumerikollispiirille, minkä vuoksi eräs Suomen poliisiviranomaisten huumeoperaatio epäonnistui kolme vuotta sitten.
Juttua tutkiva Viron poliisi epäilee, että 32-vuotias ylikomisario olisi kertonut välikäden kautta jollekin rikolliselle, että Suomen poliisi seuraa tätä ja valmistautuu operaatioon huumekauppiaiden pidättämiseksi. Päällikkö vangittiin toukokuun alussa, mikä herätti suurta huomiota Virossa. Nyt Viron suojelupoliisi epäilee häntä virka-aseman väärinkäytöstä.
Keskiviikkona kävi ilmi, että tapauksella on yhtymäkohtia nimenomaan Suomeen, kun Tallinnan hovioikeus määräsi miehen pidettäväksi edelleen vangittuna. Julki tulleen oikeudenkäyntiaineiston perusteella epäilyt ovat raskaat ja korkeaan poliisiviranomaiseen liitettyinä erittäin harvinaiset.
Suomen poliisia haitanneen tietovuodon lisäksi ylikomisarion epäillään selvittäneen monien ihmisten teletunnistetietoja ja osoitteita rikollisliigojen jäsenten pyynnöstä. Hänen epäillään myös tarkistaneen poliisin salaisista tietojärjestelmistä, millaisia tietoa heistä on niissä.
Lähde: Helsingin Sanomat 2.6.2005
The head of the Drug Unit of Estonia's Central Criminal Police is suspected of leaking information to Estonian drug gangs. The disclosure of sensitive information apparently ruined a drug operation by Finnish police officials that was under way three years ago.
The Estonian police investigating the incident suspect that the 32-year-old Chief Inspector informed a certain criminal through a middleman that he was under surveillance by Finnish police who were preparing a sting operation to arrest some drug dealers.
The head of the Drug Unit was taken into custody at the beginning of May, causing a sensation in Estonia. Currently, Estonia's Security Police are suspecting him of malfeasance.
On Wednesday, after the man's appeal was rejected and he was remanded for trial by the Tallinn Court of Appieal, it became apparent that the incident had connections to Finland in particular.
Based on the trial documents, the suspicions are grave, and when connected to a police officer of high rank, quite exceptional.
In addition to the information leak that harmed the Finnish police operation, the Chief Inspector is suspected of having dug up information on the telephone calls and addresses of many people at the request of some members of criminal gangs. He is also suspected of checking what information on these members were recorded in the confidential files and databases of the Estonian police.
Further allegations include the use of a criminal's car and holiday home for free, mediation in the disputes of some competing gangs, as well as alleged participation in some cocaine deals totalling 200 grammes, for which he would have received money. The case has been under investigation since last summer.
The suspect's lawyer sought to discredit all evidence and witnesses at the court and claimed that the entire affair can be about the revenge of some criminals.
The State Prosecutor believes that the suspect had misused his official authority and taken advantage of his colleagues' gullibility to the advantage of the criminals.
The suspicions against the Chief Inspector came as a great surprise to Estonians, as he was a well-known figure in the fight against drug trafficking and had even received an exemplary service medal for his anti-drug efforts.
"Narkotikamissbruk är ett ämne som engagerar de flesta.
Här är Einar. Han är heroinmissbrukare.
Einar: 'Jag försökte tvätta byxorna med heroin. Det gick inte så bra.'
Andra exempel på knarkmissbruk: salta maten med kokain, valla skidor med hasch eller tälja flöjter av khat."
Yllättävää kyllä huumausainerikosten kärjessä on edelleen jo aikoja sitten siistiksi bisnesjuhlaksi mielletty Pori Jazz. Huumausainerikoksia kirjattiin viime vuonna Porissa 47. Asiaa selittää Porin juhlien pitkä yhdeksän päivän kesto ja suuri kävijämäärä.
Kakkosena tulee Raumanmeren juhannus 41 huumausainerikoksella. Rauman saldo on synkkä, sillä tapahtuman aikana jäi kiinni myös 40 rattijuoppoa. Provinssirockin aikana huumausainerikoksia oli noin 40.
Vielä 1970-luvulla Kesäduuni bluesissa laulettiin Ruisrockista "pilvijuhlana", mutta viime vuonna sen yhteydessä tapahtui "vain" 14 huumausainerikosta.
Kotkan meripäivien aikana tapahtui kymmenen huumausainerikosta. Rattijuoppoja jäi poliisin arvion mukaan kiinni 30-50.
Tangomarkkinoilla ei sentään huumeita käytetä, mutta rattijuoppoja jäi niiden aikana kiinni 10-20.
IS:n selvitys perustuu poliisien antamiin tietoihin festivaalien aikana sattuneista rikoksista viime kesänä.
Ilta-Sanomat kirjoitti 17. toukokuuta 1935:
"Mielenkiintoisia kokeita terveydelle vaarattomalla kaktusnesteellä.
Viime aikoina on puhuttu paljon huumausaineiden leviämisestä Euroopassa.
Tunnettujen huumausaineiden, kuten opiumin, hashiksen, kokainin ja heroinin nauttimisella voidaan aikaansaada keinotekoisia mielenhäiriöitä. Tähän ei tosin sovi lääketieteellinen nimitys skitsofrenia, jakomielisairaus. Tajunta on kuin nukkunut. Edellämainittujen myrkkyjen käyttäjällä se on häiriytynyt, mutta on olemassa keino havaintojen kuvaamiseksi selvästi. Tämä käy päinsä, kun nautitaan meskaliinia, jonka kotimaa on Meksikko ja jota saadaan erään kaktuslajin mehusta.
'Meskaliini-huumaus'-nimisessä teoksessa väittää professori Beringer, että meskaliini on vaaraton. Tutkijat, jotka nauttivat sitä 0,1-0,4 gr annoksia joko sisällisesti tai ruiskuttamalla sitä ihon alle, kokivat aivan erikoisia sieluntiloja, jotka olivat omiaan tekemään nämä tieteelliset kokeet varsin mielen- kiintoisiksi."
"Eiköhän tässä mahda olla kysymys siitä jonkinlaisesta yliluonnollisesta henkien ja demonien maailmasta, joka aukeni ehkäpä juuri meskaliinin avulla inkojen katseille heidän uskonnollisissa juhlissaan?"
Poliisipartion pysäyttämä autoilija piilotti kolmen gramman hasispaketin suuhunsa Kuopiossa.
Piilo ei ollut hyvä, sillä poliisi huomasi poskien pullotuksen. Kun mies ei suostunut sylkemään tavaraa suustaan, poliisi otti lopulta käyttöön voimakeinot.
Partio pysäytti epävarmasti liikkuvan auton Savilahdentiellä viikko sitten maanantaina, mutta poliisi kertoi asiasta vasta viikkoa myöhemmin.
Mies puhalsi alkometriin nollan, mutta muuten hänen käytöksensä oli sekavaa.
Mieheltä löydettiin huumeiden käyttövälineitä ja huumausaineeksi luokiteltuja lääkkeitä.
Filosofian maisteri Juha Savinaisen biokemian alaan kuuluva väitöskirja Optimized methods to determine ligand activities at the cannabinoid CB1 and CB2 receptors (Optimoidut menetelmät kannabinoidi CB1 ja CB2 reseptoriligandien aktiivisuusmäärityksissä) tarkastetaan Kuopion yliopiston luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnassa lauantaina 28.5.2005 klo 12 alkaen Mediteknian auditoriossa, os. Harjulantie 1.
Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Pertti Panula Helsingin yliopistosta ja väitöstilaisuuden valvojana dosentti Jarmo T. Laitinen Kuopion yliopistosta.
Kannabiksen lääkinnälliset ja huumaavat vaikutukset on tunnettu kansanlääkinnässä vuosituhansien ajan. Kasvista valmistettavien huumeiden (marihuana, hasis) laiton käyttö on maailmalla nykyään yleistä, varsinkin nuorison keskuudessa. Kannabiksen pääyhdisteen, delta9-tetrahydrokannabinolin (THC), vaikutuskohteet aivoissa ja muualla elimistössä on selvitetty. THC:n vaikutukset välittyvät soluihin solukalvossa olevien ”kannabisreseptorien” (kannabinoidireseptorit CB1 ja CB2) kautta. Samalla THC sotkee elimistössä esiintyvien omien "kannabisyhdisteiden" (endokannabinoidien) tarkasti säädellyn toiminnan, jolloin mm. kannabiksen huumevaikutukset ilmenevät.
Elimistön kannabinoidireseptoreilla ja endokannabinoideilla on nykyarvion mukaan laaja ja merkityksellinen rooli monissa ihmisen elintoiminnoissa. Eräitä kannabispohjaisia lääkkeitä on käytetty Yhdysvalloissa ja Iso-Britaniassa syöpä- ja AIDS-potilaiden heikentyneen ruokahalun hoidossa. Uudella CB1 reseptorisalpaajalla on saatu erittäin lupaavia tuloksia mm. liikalihavuuden hoidossa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että kannabinoidisysteemiin vaikuttavilla lääkeaineilla voitaisiin hoitaa lisäksi mm. useita aivoperäisiä sairauksia (Alzheimerin tauti, Parkinsonin tauti, MS-tauti, Touretten syndrooma, skitsofrenia), silmänpainetautia, kipua, tulehdustiloja sekä erilaisia syöpiä.
Tässä väitöskirjatyössä on kehitetty menetelmiä, joilla voidaan määrittää erilaisten kannabinoidien aktiivisuuksia kannabinoidireseptorien suhteen. Mittaukset suoritettiin joko rotan aivojen CB1 reseptorissa tai solulinjassa, johon oli siirretty ihmisen CB2 reseptori. Työn viritetyillä menetelmillä lääkeaineiden aktiivisuuksien erottelukyky parani ja määritysten häiriötekijät pienenivät. Endokannabinoidien aktiivisuus koeolosuhteissa voitiin määrittää estämällä niitä hajottavien entsyymien toiminta. Kehiteltyjen menetelmien ansiosta voidaan tutkia ja seuloa erityyppisiä kannabinoidireseptoreja aktivoivia yhdisteitä (täys- ja osittaisagonistit), sekä erityyppisiä reseptorisalpaajia (käänteisagonistit tai neutraalit antagonistit). Menetelmät mahdollistavat myös aktivaation paikantamisen kudosleikkeistä, kuten aivoista ja silmän verkkokalvolta.
Kannabinoidit voivat olla yksi merkittävimmistä ja monipuolisimmista uusista lääkeaineryhmistä tulevaisuudessa. Tämän väitöskirjatyön optimoidut menetelmät ovat parhaillaan käytössä Kuopion yliopiston tutkimusprojektissa, jossa kehitetään uusia ja potentiaalisia kannabinoidireseptorien kautta vaikuttavia lääkeaineita.
Kuopion yliopiston julkaisuja C. Luonnontieteet ja ympäristötieteet. ISBN 951-27-0340-8
Lisätiedot
Juha Savinainen
Kuopion yliopisto, fysiologian laitos,
puh. (017) 163 092, sähköposti: juha.savinainen@uku.fi
45 neliön maakellarissa ja asuinrakennuksessa istutettiin tänä aikana yli 500 Cannabis Sativa -kasvia.
Ensimmäisen kasvatuserän noin 200 kasvia kuivatettiin marihuanaksi. Toisen erän yli 300 kasvia olivat vielä kasvamassa poliisin iskiessä.
Miehet tuomittiin viime viikolla ankariin vankeusrangaistuksiin Helsingin käräjäoikeudessa. Teemu Tapio Ahonen, 26, sai neljä vuotta ja Mika Tapio Palviainen, 34, kolme ja puoli vuotta vankeutta mm. törkeistä huumerikoksista.
Heistä Ahonen ei ollut ensimmäistä kertaa hamppua kyydissä. Hän kärähti jo viime vuoden toukokuussa 74 kannabiskasvin viljelmästä, jota hän oli pitänyt yllä neljä kuukautta kerrostaloasunnossaan Helsingin Sörnäisissä.
Kaupunkifarmi paljastui taloyhtiössä sattunutta vesivahinkoa selviteltäessä. Poliisi löysi asunnosta myös hallusinogeenisiä sieniä.
Ahonen oli vangittuna pari viikkoa, mutta pääsi vapaaksi kesäkuun puolivälissä. Vain kaksi viikkoa tämän jälkeen hän perusti Palviaisen kanssa uuden farmin Oitista vuokrattuun omakotitaloon.
Käräjäoikeuden mukaan viljely oli ammattimaista ja suunniteltua, ja suurin osa marijuanasta oli tarkoitettu myyntiin. Oikeus laski, että Oitin viljelmästä olisi saatu yli 24 kiloa ja Sörnäisten viljelmästä yli 3 kiloa marijuanaa.
- Kasvatusvälineet tuomittiin rikoksentekovälineinä valtiolle menetetyiksi.
- Oitista takavarikoitiin mm. sähkökeskus, 311 kasvatusastiaa, 13 uppopumppua, 28 muuntajaa, kaksi ajastinta, kolme hiilidioksidipulloa, kaksi tuuletinta, lämpöpuhallin ja 30 lämpölamppua.
- Valtiolle menivät myös kirjat Marijuana Hydrophonics ja Tehokkaasti kasvihuoneesta. Jälkimmäistä toinen syytetty vaati turhaan takaisin sillä perusteella, ettei se ollut kannabisteos.
- Mika Palviaisen rikoshyödyksi laskettiin yli 10 800 euroa ja Teemu Ahosen 4 500 euroa.
Suuren seikkailun kilpailija Juuso Aro myöntää käyttäneensä kannabista.
MTV3:n seikkailusarjassa kisaava 26-vuotias Juuso Aro avautui eilen Iltalehdelle menneisyydestään. Metallimiehen ja mallin töitä tehnyt nuorimies kertoi kokeilleensa huumeita.
- Muutama vuosi sitten tykkäsin tanssia paljon yökerhoissa, joista sitten siirryttiin jatkoille uusiin juhliin. Uteliaana nuorena ihmisenä tuli kokeiltua kaikenlaista, Aro paljastaa.
Hän ei sano katuvansa kokeiluja.
- Kertaakaan en ole saanut sakkoja tai muita tuomioita. Vaikka olen kokeillut kannabista, se ei tarkoita sitä, että olisin haahuillut kaduilla.
Aro kertoo kannabiskokeilujen sijoittuvan muutaman vuoden päähän. Vahvempia aineita hän ei myönnä käyttäneensä.
- Sitä en tiedä, jos joku on lasin pohjalle jotain muuta laittanut.
Kokeilupaikoiksi hän mainitsee puistot ja teknoreivit. Tänä vuonna hän ei ole aineisiin koskenut.
- Mitään kalenteria en ole pitänyt, mutta viime aikoina olen jättänyt käytön vähemmälle. Viimeisen vuoden aikana olen ollut baarissakin alle kymmenen kertaa.
Matkailu ulkomailla on avartanut Aron elämää.
- Hauskaa voi pitää ilman viinan kanssa örveltämistäkin. Pidän enemmän latinomeiningistä, rennosta juttelusta ja tutustumisesta. Ihmisiä ja kulttuureita on mukava tutkia.
Louhen joukkueessa seikkaileva impulsiivinen Aro kertoo jakavansa mielipiteitä helposti.
- Tykkään elää hetkessä. Ihmiset suhtautuvat minuun ristiriitaisesti. He joko vihaavat tai rakastavat.
Suurta seikkailua tuottavalle Fremantle Medialle Aron huumekokeilut selvisivät jo kilpailijoiden alkuhaastatteluissa.
- Hän kertoi joskus kokeilleensa ja käyttäneensä jonkinasteisia huumeita. Hän on tunnustanut sen ja sanonut lopettaneensa, mutta vakuuttanut myös, ettei hänellä ole minkään näköistä rikosrekisteriä, kertoo tuottaja Tuomas Sallinen.
Huumetaustojen ei katsottu olevan este osallistumiselle.
- Nuoruuden huumekokeilut eivät ole peruste jättää ketään pois kilpailusta. Meillä kanava vähän kavahtaa tämän tyyppistä julkisuutta tietenkin, koska formaatti halutaan pitää puhtoisena.
Mikäli kilpailijalta paljastuisi rikosrekisteri, lentäisi hän kisasta heti ulos.
Kuva: Oulun kaupunginhallitus näytti vihreää valoa huumetesteille. Kuvassa poliisin huumetesteri.
Huumetestit kaupungin työntekijöille voidaan aloittaa Oulussa ensimmäisten kaupunkien joukossa.
Kaupunginhallitus teki asiasta periaatepäätöksen tiistaina.
Toki Oulun kanta on vasta periaatteellinen, jonka soveltamista käytäntöön ryhdytään vasta miettimään. Pelin henki on, että lautakunnat sekä eri virastot ja laitokset tietävät parhaiten olosuhteet, keille testejä tulee ja kannattaa tehdä.
Tavoitteena on luoda yhtenäiset testausperiaatteet kaikkiin kaupungin virastoihin ja laitoksiin. Testeihin otetaan eri hallintokunnista samanarvoisia, vastuullisia työtehtäviä hoitavat henkilöt. Testeistä sovitaan aikanaan yhteistoimintamenettelyssä.
Vaikka kuntaliitto ei ole tehnyt virallista selvitystä testien käytöstä, niin sieltä arvellaan, ettei kovin moni Suomen kunnista ryhdy testaamaan henkilöstöään. Helsingissä huumetesteistä tehtiin vastaava päätös kuin Oulussa jokin aika sitten.
Päätöstä huumetesteistä ei pidetä ongelmattomana. Itse asiassa viime marraskuun alussa voimaan tullut laki yksityisyyden suojasta selvensi pelisääntöjä siitä, missä tilanteissa testejä voidaan suorittaa, ja mitä kaikkia ammattiryhmiä testit voivat kattaa.
Oulun huumetilanne ei pidetä mitenkään poikkeuksellinen. Päätös viestittää kaupungin hyvistä valmiuksista käydä testauksen edellyttämät pakolliset valmistelukierrokset henkilöstöjärjestöjen kanssa. Kaupungin henkilöstötoimikunta hyväksyi toukokuun alkupuolella uudistetun hoitoonohjausohjeen ja työterveyshuollon toimintasuunnitelman, joihin sisältyvät myös huumetestit.
Kaleva kysyi viime viikolla kaupunginhallituksen jäseniltä huumetestien tarpeellisuutta kaupungin työntekijöiden ja viranhaltijoiden keskuudessa. Tuolloin testit saivat niukan 7-6 voiton. Tiistaina kaupunginhallitus oli kuitenkin yksimielisesti huumetestien kannalla.
"Tarkoitus ei ole, että mitään massatestejä tehtäisiin, vaan kyse on työhöntulotilanteista tietyissä vakansseissa", kaupungin henkilöstöjohtaja Unto Lehtonen kertoo. Hänen mielestään laki on huono. "Sitä voidaan tulkita, ettei testata liioin koskaan tai miltei aina. Tulkinnanvaraa on aivan liikaa."
Laki sallii testit muun muassa tehtävissä, jotka edellyttävät tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä sekä tehtävissä, joissa käyttö voi vaarantaa hengen, terveyden tai työturvallisuuden.
Lehtonen uskoo, että testattaviin valikoituvat jotkin avaintehtävissä olevat tai sellaiset, jotka ovat turvallisuuden kanssa tekemisissä, ja joiden työssä vaaditaan tarkkuutta ja huolellisuutta.
Kaleva kysyi viime viikon lopulla ja tämän viikon alussa Oulun kaupunginhallituksen jäsenten mielipidettä testien tarpeesta kaupungin palveluksessa olevien keskuudessa.
Ennen kokousta tehty kysely jakoi kaupunginhallituksen jäsenet tiukasti kahtia. Testit saivat niukan 7-6 -voiton. Kysymykset ja tiistaina pidetyn kokouksen päätöksen sisältö jättivät toki myös varaa jälkipeliin.
Moni, joka ei pitänyt Oulun henkilöstön testausta tarpeellisena, hyväksyi yleisesti testaukset esimerkiksi silloin, kun on syytä epäillä jonkun käyttävän huumeita ja sillä voisi olla vaikutusta työhön.
Heikki Keräsen (sd.) kanta oli selvä: "Ei huumetilanne edellytä tällaista, kyse on hätävaran liioittelusta." Vastustajien Seppo Moilanenkaan (vas.) ei ole aivan betonin tiukka. Yleisesti hän hyväksyi testit, "jos käytöstä on epäilyä".
Tiukimmat kannanotot tulivat vihreiden Marianne Isolalta ja Pasi Oravalta. Isolan mielestä testien aloittaminen ei yksinkertaisesti olisi tarpeen.
Oravan mielestä testauksiin ajateltuja varoja tarvittaisiin kipeästi johonkin rakentavampaan tarkoitukseen. Orava ihmetteli myös, että kasvava alkoholiongelma on jäänyt julkisuudessa huumekysymyksen varjoon. Hänen mielestä työhönotossa ja laajoissa seulontatutkimuksissa moni satunnaisesti huumeita kokeillut työuraansa aloittava nuori saattaisi jäädä sivuraiteelle.
Kokoomuksen Tuulikki Ukkola ei kannattanut yleisiä, kaikkia koskevia testejä, mutta jos henkilö on vastuussa toisten ihmisten hengestä ja turvallisuudesta, silloin testit olisivat paikallaan. Toisaalta "työntekijälläkin on oikeus yksityisyyteen. Tällä menolla naishakijalta vaaditaan kohta raskaustestit."
Kokoomuksen Reijo Sallinen ja sosiaalidemokraattien Tuija Pohjola ovat tiukasti lain sallimalla testauslinjalla.
Keskustan Päivi Laakso-Katajamäki on sitä mieltä, että testauksia voitaisiin tehdä vain, jos on syytä epäillä työntekijää huumeiden käytöstä.
Helsingin kaupungin virkamiehille ja työntekijöille voidaan jatkossa tehdä huumetestejä.
Huumetestiä vaaditaan jatkossa niiltä kaupungin työntekijöiltä, joiden työtehtävät vaativat erityistä tarkkuutta, luotettavuutta sekä harkinta- ja reagointikykyä. Lisäksi edellytyksenä on, että henkilön työsuhde kestää yli puoli vuotta.
Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi testit maanantaina päihdeohjelman yhteydessä. Työterveyslain mukaan työnantajalla on oltava kirjallinen päihdeohjelma, jos työnhakijalle tai työntekijälle tehdään huumetestejä.
Kaupunginhallitus päätti asiasta äänin 11–4. Vasemmistoliiton ja vihreiden edustajat halusivat vielä lykätä päätöstä.
Nyt hyväksytty päihdeohjelma on voimassa enintään vuoden 2012 loppuun, ja se tulee voimaan kesäkuun alussa.
Peitetoiminnassa poliisin pitäisi voida osallistua järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan. Näin ehdottaa poliisin oikeuksia pohtinut työryhmä. Työryhmä sallisi myös poliisin osallistumisen rikokseen, jos rikos on tekeillä tai se tehtäisiin ilman poliisin myötävaikutustakin.
Edellytyksenä uusille erityisoikeuksille olisi, että peitetoiminnan kohteena on rikos, josta enimmäisrangaistus on vähintään kymmenen vuotta vankeutta. Peitetoimintatyöryhmä luovutti mietintönsä tänään oikeusministeri Johannes Koskiselle (sd) ja sisäministeri Kari Rajamäelle (sd).
"Todennäköisyys, että testeissä löytyy jotain, on hyvin pieni."
Helsingin kaupungin työterveyskeskuksen laboratoriossa on erikoinen vessa.
Pieni huone näyttää aluksi tavanomaiselta, mutta pian silmät äkkäävät emalipytyn viereen kiinnitetyn suuren peilin.
Vastapäisessä seinässä on ruskeasta pleksimuovista valmistettu ikkuna, joka muistuttaa hieman poliisisarjojen kuulusteluhuoneita: vessasta ei näe ulos, mutta vessaan kyllä näkee sisälle.
Vessan ovea avataan vielä harvakseltaan, mutta mikäli Helsingin kaupunki hyväksyy jo jonkin aikaa pohditun päihdeohjelman, uusien työntekijöiden huumetestaukset lisäävät sen käyttöä huomattavasti.
Kaupunginhallitus jätti maanantaina jo toista kertaa pöydälle päihdeohjelman hyväksynnän. Tämä tapahtui pitkälti sen takia, että kaupunginhallituksen viime viikolla pyytämät lisäselvitykset ja -tiedot jaettiin hallituksen jäsenille vasta kokouksessa. "Päätös pöydälle jättämisestä oli yksimielinen, viikko lisäaikaa asian pohtimiseen on vain hyväksi", vihreiden Otto Lehtipuu totesi.
Vihreät suhtautuvat päihdeohjelman luonnokseen epäilevimmin. Myös kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kokoomuksen Jan Vapaavuori pitää lisäaikaa hyvänä. Kokoomus on kuitenkin hyväksynnän kannalla, ja Vapaavuori uskookin, että päätöksiä voidaan tehdä jo ensi viikolla.
Päihdeohjelman lista testattavista on yhä yksi suurimmista pohdittavista kysymyksistä kaikille puolueryhmille. Ohjelmaluonnoksen mukaan kaikissa virastoissa ja laitoksissa testataan merkittäviin atk-järjestelmistä vastaaviin tehtäviin tulevat henkilöt sekä ne, jotka ajavat työssään henkilöautoa suurempaa kulkuneuvoa. Aiemmin on testattu vain kaupungin liikennelaitoksen kuljettajat, sataman nosturinkuljettajat ja tullivapaan alueen työntekijät.
Otto Lehtipuu kaipaa päihdeohjelmalta vielä enemmän sisältöä myös muiden päihdeaineongelmien ratkaisemiseksi. "Otsikon pitää vastata sisältöä."
Kaupungin työterveyskeskuksen johtajan Juha Liiran mukaan huumetestejä alettaisiin tehdä lähinnä työhöntulotarkastusten osana. Lehtipuu kysyykin, onko suunnitelma tarpeeksi kattava kaupungin huumeettoman työyhteisön turvaamiseksi, kun uusia työntekijöitä on kaupungin henkilöstöstä vain murto-osa.
"Kaikkien työntekijöiden testaamisessa ei kuitenkaan ole mitään mieltä, ja jostain on aloitettava", demareiden Sirkka-Liisa Vehviläinen huomautti.
Helsingin kaupungilla työskentelee noin 38 000 henkilöä.
Nykyisin kaupungin työterveyskeskuksessa käytetään pikatestiä, jonka avulla virtsasta havaitaan muun muassa kannabis-tuotteiden, amfetamiinin, opiaattien, heroiinin, ekstaasin tai kokaiinin käyttö. Jos pikatestin tulos on positiivinen, se lähetetään jatkotutkimuksiin varmistustesteihin.
Työterveyskeskuksessa käytettävä pikatesti maksaa 26 euroa, varmistustestien hinta on noin 40 euroa.
Liiran mukaan positiivisen näytteen antaa noin 1–3 prosenttia testatuista. Eniten testeistä on löytynyt kannabista ja amfetamiinia.
Työterveyskeskuksessa positiivinen testi johtaa automaattisesti negatiiviseen lääkärin lausuntoon, jonka mukaan työntekijä ei ole työkykyinen.
Jos työnantaja tästä huolimatta haluaa palkata työntekijän, on luvassa puolen vuoden karenssi. Sen jälkeen työntekijän käy uudessa testissä.
Juha Liiran mielestä huumetesti ilman vahvaa epäilystä päihderiippuvuudesta on kaksijakoinen asia. Rahanmenoa se ainakin lisää. Liira laski 1999, että yhden positiivisen näytteen hinnaksi tuli huikeat noin 3 333 euroa.
"Tämä on ennen kaikkea poliittinen kysymys. Onhan tämä yksi tapa ehkäistä huumeiden käyttöä, mutta todennäköisyys, että jotain löydetään, on hyvin pieni. "
Suurin osa työntekijöistä on suhtautunut huumetesteihin rutiininomaisena toimenpiteenä.
Liiran mukaan suurinta vastustusta testaaminen herättää vakaumuksellisissa kannabiksen käyttäjissä.
"Juuri viime viikolla yksi lähti täältä ovet paukkuen", kuvailee vastaava laboratoriohoitaja Riitta Ylipalosaari.
Myös työterveyslääkäri Ritva Teerimäen mukaan nuoret aikuiset suhtautuvat kannabiksen käyttöön kevyesti.
"Nuoret puhuvat käytöstään avoimesti. Heille on usein yllätys, että työpaikalla kannabikseen ei suhtaudutakaan kuin alkoholiin."
TAUSTA
Huumetestausten tarkkuus estää vilpin ja turvaa oikeuden
Vaikka näytteen lurauttaminen purkkiin huumeseulaa varten ei teknisesti poikkea muiden virtsanäytteiden antamisesta, on tunnelma laboratoriossa normaalia jännittävämpi ja toiminta tarkempaa. Tiukalla protokollalla pyritään estämään mahdollinen vilppi ja toisaalta turvaamaan testattavan oikeusturva.
Testin aluksi näytteen vastaanottaja varmistaa testattavan henkilöllisyyden. Tämän jälkeen testattavan pitää jättää kassinsa
hoitajalle ja riisua ylimääräiset vaatekerrat. Myös taskut pyydetään tyhjentämään. Sitten asiakas ohjataan pesemään kädet ja valitsemaan oman näytepurkkinsa. Sen kanssa mennään erityiseen, huumetestaukseen soveltuvaan vessaan.
Vessassa vedensaanti on estetty ja pöntön huuhteluvesikin värjätty siniseksi, jotta asiakas ei voisi laimentaa näytettään.
Vessan ovea ei saa lukita, mutta sen saa laittaa kiinni. Vessan katsevalvontaa ei pidetä soveliaana, varsinkaan työhöntuloon liittyvissä tarkastuksissa, muuten kuin perustelluista syistä. Näytteen vastaanottaja valvoo oven takana koko toimituksen ajan, ja jos puuha vessassa kestää liian kauan, on hoitajalla oikeus ja velvollisuus avata ovi ja tarkistaa
tilanne.
Vessakäynnin jälkeen näyte jaetaan kahteen asiakkaan itse valitsemaan näytteenottoputkeen, jotka sinetöidään antajan allekirjoittamilla sineteillä. Asiakkaan on myös varmistettava, että purkeissa on samat numerokoodit. Lopuksi asiakas allekirjoittaa lähetteen.
Herkkärakkoisilta näytteenoton jännittävyys saattaa niin sanotusti sulkea hanat kokonaan. Hoitajan tulisikin luoda tilanteesta mahdollisimman rento. Tarpeen vaatiessa hoitaja voi antaa tarkastettavalle lasillisen vettä puolen tunnin välein, jolloin näytteen anto lopulta varmasti onnistuu.
Inkeri Koskela
Halme perusteli päätöstään vaikuttamisen vaikeudella: eduskunta on kuulemma kieroilupaikka, jossa oikeita asioita ei saa läpi. Näin hän yritti kääntää kansanedustajakollegoidensa viaksi sen, etteivät hänen taitonsa riitä kääntämään hänen kanssaan erimielisen eduskunnan enemmistön päätä.
Populistipoliitikon mielestä vika on aina muissa. Vika on se, etteivät he huomaa syyllistäjänsä erinomaisuutta.
Varhain tehdyn luopumispäätöksen todellisempi syy lienee suosionlasku, jonka Halme huomasi kunnallisvaaleissa: eduskuntavaalien muhkea 16000 äänisaalis suli kunnallisvaaleissa seitsemäsosaan. Vastoinkäymiset jatkuivat kunnallisvaalien jälkeenkin: hovioikeus päätti äskettäin pitää voimassa ehdollisen vankeustuomion, jonka Halme sai kesän 2003 pyssynkäyttöjupakasta. Rikollinen ei pysty uskottavasti viljelemään niitä rikollisuuden vastaisia teemoja, joilla hän alun perin ratsasti.
Ironista on, että Halmeen riveihinsä kelpuuttaneet perussuomalaiset ovat vennamolaisten perintöpuolue. Jälkimmäiset tulivat tunnetuiksi rötösherra- ja rosvot kiinni -tematiikastaan. Tämä retorinen rosvojahti on taannehtivasti joutunut outoon valoon paitsi Halmeen rikosten myös perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeriin kohdistuvan kavallusepäilyn vuoksi.
Rötösherrajahti voi johtaa rötöstelijän löytymiseen paljon luultua lähempää. Poliitikot ovat lasitalossa, ja muita kivitettäessä omatkin seinät voivat mennä rikki.
Halmeesta ei ollut keulakuvaksi sellaiselle kasvavalle populistiselle protestiliikkeelle, jolle tutkijat ovat nähneet tilausta laiskasti äänestävissä ja työttömyydestä kärsivissä lähiöissä. Se ei merkitse sitä, ettei oikeistopopulistisia tähdenlentoja voitaisi vastakin nähdä. Yllätys olisi, jos sellaisia ei tulisi, mutta vielä suurempi yllätys olisi tähdenlennon vakiintuminen kiintotähdeksi.
"Nämä liikkeet saavat nopeasti suuren kansansuosion, mutta menettävät sen yhtä nopeasti. Kannattajat ovat varsin häilyväisiä, eikä heillä ole ideologisia yhdyssiteitä", politiikan tutkija Villiina Hellsten sanoi viikonvaihteessa IS Plussassa. Siihen ei ole paljon lisättävää.
Populistit yksinkertaistavat yhteiskunnan monimutkaiset ongelmat yhdestä tai korkeintaan parista syystä johtuviksi. Samoin ajattelee moni rivikansalainenkin, mutta populistit tekevät tällä mutkat suoriksi -ajattelulla politiikkaa. Heidän maailmansa on mustavalkoinen: siitä puuttuu laaja harmaan sävyjen kirjo. Heidän retoriikassaan jotkin ulkomaalaisten hyysäämisen tai poliitikkojen ahneuden tapaiset seikat uhkaavat tavallisen väen elämää.
Halme miettii nyt, mitä ryhtyisi isona tekemään. Ehkä hän ehti lyhyeksi jäävällä poliittisella urallaan huomata, etteivät nasevat iskulauseet muutu teoiksi, vaan asioita pitää valmistella, niin kuin Villiina Hellsten sanoo. Tarinan opetus on, ettei kaikki politiikassa tapahdu yhtä helposti kuin elokuvissa.
Työpaikoilla tehdään vuosittain jopa 30 000 huumetestiä, ja ne yleistyvät yhä. Vaikka käytännön pelisäännöt ovat epäselvät, etenkin uusia työntekijöitä testataan ahkerasti.
Valtaosa huumetesteistä tehdään Suomessa ennen työsopimuksen solmimista tai koeaikana. Kun työsuhteessa olevat työntekijät jo tunnetaan, värvättävien suhteen pelataan varman päälle ja heidät passitetaan testiin. Testitulosta ei saa kuitenkaan vaatia vielä työnhakuvaiheessa, vaan vasta työtehtävään valitulta henkilöltä.
Työministeriön hallitusneuvos Raila Kangasperkon mukaan testien kokonaismäärän arviointi on vaikeaa, sillä se pitäisi tehdä yrityskohtaisesti. Kehityssuunta on kuitenkin selvä.
"Määrä on lisääntymässä", Kangasperko sanoo.
Vita Laboratorion huumeseulonnasta vastaava kemisti Satu Suominen arvioi, että testejä tehdään vuodessa kaikkiaan 20 000 – 30 000 vuosittain. Valtaosa testien teettäjistä on Suomisen mukaan suuria yrityksiä. Monet niistä odottelivat viime vuonna voimaan tullutta, yksityisyyden suojaa työpaikoilla käsittelevää lainsäädäntöä.
Uudesta lainsäädännöstä huolimatta nyt ihmetellään, mitkä työtehtävät vaativat testituloksen esittämistä työnantajalle. Esimerkiksi Helsingin kaupunki suunnittelee testaavansa yli sadan ammattinimikkeen työntekijät.
Työnantajan tulisi kuitenkin ennen testeihin passittamista tehdä työpaikalle päihdeohjelma ja sopia yhteistoimintamenettelyssä työntekijöiden kanssa työtehtävät, joissa huumetestiä voidaan vaatia.
Toimihenkilöjärjestö STTK:n lakimies Jesper Eiskonen veikkaa, että tulee tapauksia, joissa työnantaja ja työntekijät ovat erimielisiä testausperusteista.
Riski on, että työntekijät riitauttavat tapauksen ja asiaa puidaan oikeudessa.
"Helsingin kaupunki voi olla ensimmäinen koetinkivi."
"Voisi kuvitella, että testit ovat tulevaisuudessa luonnollisempi osa rekrytointiprosessia", arvelee taas Helsingin yliopiston rekrytointipalveluissa yrityssuhteista vastaava suunnittelija Annamaija Keturi. Hän vertaa niitä psykologisten testien yleistymiseen työntekijöitä valittaessa.
Uudistetussa laissa testaukseen oikeuttavaksi riskiksi kuuluu muun muassa liike- tai ammattisalaisuuden vaarantaminen tai taloudellisen vahingon aiheuttaminen, jos sitä ei voida muilla keinoin estää. Tähän luokkaan voidaan laskea monta yliopistokoulutuksen vaativaa asiantuntija-ammattia. Huumetestit eivät kuitenkaan vielä ole nousseet esille Keturin keskusteluissa opiskelijoiden tai yritysten kanssa.
Hän muistuttaa, että työntekijällä on oikeus kieltäytyä testistä.
"Mutta rekrytoinnin kannalta se voi olla kohtalokasta."
Testausta valvovat työsuojelu- ja tietosuojaviranomaiset, joiden kiinnostusta asiaan vähentää jo ennestään suuri työmäärä.
SAK:n lakimiehen Timo Koskisen mukaan valvonta perustuu käytännössä lähinnä työpaikoilta tuleviin ilmoituksiin.
Tyypillisessä testissä arvioidaan Vita Laboratorion Suomisen mukaan neljä viisi ainetta: amfetamiiniryhmä, kannabis, kokaiini, opiaatit kuten heroiini ja morfiini sekä bentsodiatsepiinit, jotka ovat reseptin vaativia rauhoittavia lääkkeitä ja unilääkkeitä. Niitä liikkuu kuitenkin myös katukaupassa.
Testitilanteessa kysytään, mitä lääkkeitä testattava on käyttänyt kuluneiden kahden viikon aikana. Suomisen mukaan ongelmaa ei ole, jos lääkkeitä käyttää reseptin mukaisesti. Katukauppalääkkeiden käyttö sen sijaan lasketaan huumausainekäytöksi.
Testi otetaan virtsasta. Yhden testin tekeminen maksaa Suomisen mukaan noin 30 euroa ja sen kustantaa työnantaja.
Huumausaineen näkyminen testituloksessa suhteessa viimeiseen käyttökertaan ei riipu siitä, onko kyseessä mieto huume. Esimerkiksi kannabis näkyy testituloksessa kahdesta päivästä kuukauteen käytön jälkeen. Opiaatit taas näkyvät vain muutamia päiviä.
Rekrytointivaiheen testit kohdistuvat erityisesti nuoriin aikuisiin, jotka vaihtavat usein työpaikkaa. Työpaikoilla nollatoleranssi alkoholin ja huumeiden suhteen yleistyy. Samaan aikaan yleistyy nuorissa ikäryhmissä huumeiden viihdekäyttö: siis vapaa-ajalla tapahtuva, hallituksi koettu käyttö.
Myös asenteet kannabista kohtaan ovat lieventyneet. Stakesin viime vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan noin puolet 1970- ja 80-luvuilla syntyneistä ja kolmannes kaikista vastaajista piti kannabiskokeilujen riskejä vähäisinä.
Alkoholi aiheuttaa työpaikoilla monta kertaa suurempia ongelmia kuin huumeet. Niinpä eduskunta huumetestejä koskevan lainsäädäntötyön yhteydessä vaati hallitusta valmistelemaan yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa lakiehdotuksen työpaikkojen alkoholitestauksesta. Tätä puhallutustestausta koskevaa lakia valmistellaan jo työministeriössä.
Huumetestien tekemistä työpaikoilla säätelee paitsi viime vuoden lokakuussa voimaan tullut uudistettu laki yksityisyyden suojasta, myös Työterveyshuoltolaki sekä testausta käsittelevä asetus.
"Tarvittiin pelisääntöjä, koska testit olivat jo yleistymässä", työministeriön hallitusneuvos Raila Kangasperko kertoo.
Lain mukaan huumetestin sallivan tehtävän tulisi edellyttää työntekijältään "erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä". Lisäksi tehtävän täytyy olla sellainen, että sen hoitaminen huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeriippuvaisena voisi aiheuttaa merkittävää vahinkoa.
Huumetestiin saa passittaa vain, jos työnantajalla on "perusteltua aihetta" epäillä joko työntekijän huumeriippuvuutta tai työskentelyä huumausaineiden vaikutuksen alaisena. Viime kädessä testistä päättää työnantaja.
Lähde: Turun Sanomat, 18.4.2005
Jopa 200:sta poliisin teleyhtiöille tekemästä televalvontalupapyynnöstä on löytynyt virheitä ja epäselvyyksiä, kertoi Ylen tv-uutiset maanantaina. Sisäministeriön poliisiosasto on Ylen mukaan kartoittanut kaikki poliisin teleyhtiöiltä pyytämät televalvontaluvat vuosilta 2003 ja 2004. Huolimattomasti tehtyjä pyyntöjä voi päätyä jopa oikeuden käsittelyyn, uutisissa arvioitiin. Eduskunta käsittelee parhaillaan uutta poliisilakia, joka lisäisi poliisin televalvontaoikeuksia. Kaikki pyynnöt on nyt Ylen tietojen mukaan määrätty tehtäviksi keskitetysti Krp:n kautta.
Kannabiksen laillistamisen puolesta järjestettiin lauantaina marsseja viidellä paikkakunnalla. Helsingissä marssi keräsi arviolta 400 osallistujaa.
Marssijat vaativat muun muassa kannabiksen kotikasvatuksen laillistamista.
Kannabisrangaistusten ei kuitenkaan odoteta lieventyvän.
- Suomessa ei ole syytä muuttaa nykykäytäntöä mihinkään suuntaan. Kannabiksen osalta tilanne on kohtuullisen vakiintunut, kommentoi neuvotteleva virkamies Tapani Sarvanti sosiaali- ja terveysministeriöstä asiaa Ylen tv-uutisille.
Sarvannin mukaan Suomen huumetilanne on kokonaisuutena Euroopan parhaita ja huumepolitiikassa on onnistuttu hyvin.
Monessa Euroopan maassa suhtautuminen kannabiksen kotikasvatukseen on sallivaa. Myyntiä varten kasvattaminen kuitenkin pääsääntöisesti on kielletty. Suomen lisäksi viidessä EU-maassa sekä Norjassa voidaan rangaista tällä hetkellä pelkästään kannabiksen käytöstä.
Suomessa on arviolta 30 000 hashiksen tai marihuanan säännöllistä käyttäjää. Käytön korkein harja on kuitenkin taittumassa.
Niin kutsuttuja hamppumarsseja järjestettiin lauantaina tiettävästi parissa sadassa kaupungissa ympäri maailmaa.
Hamppumarssi: Osa Jyväskylän yleisöstä piti lauantaista huumetapahtumaa kannabiksen vapaana mainostamisena ja tuomitsi sen ankarasti.
Suomen kannabisyhdistyksen marssi kannabiksen käytön, hallussapidon ja kotikasvattamisen laillistamisen puolesta herätti sivussakatsojissa koviakin kommentteja lauantaina Jyväskylässä
- Pakkohoitoon nämä ihmiset pitäisi ohjata. Koko lailla vaarallisen asian puolesta marssivat, sanoi Aarre Hautamäki.
- Onkohan jäänyt valistustyö vanhemmilta tekemättä, pohti Emppu Otsala.
- Olen järkyttynyt. Eivät nuo nuoret ihmiset tiedä mitä tekevät, totesi Hannu Posti.
Miehet seurasivat hamppumarssin järjestäytymistä Aren aukiolla. Kukaan heistä ei ole kokeillut kannabista, eikä ole käynyt mielessäkään. Täysraittiita he eivät kuitenkaan ole.
- Niin, eihän se alkoholi sen vaarattomamapaa ole, mennessään sekin vie, Posti sanoi.
Nuoremman sukupolven edustajia istuskeli suihkulähteen reunalla, mutta heitä hamppumarssi ei liiemmin kiinnostanut.
- Onhan se hyvä, että meillä on sananvapaus, ja jokainen voi tuoda oman mielipiteensä julki, Saara Lehmuskoski sanoi.
Hänen sisarensa Maria Lehmuskoski punnitsi laillistamisen hyviä ja huonoja puolia.
- Laillistaminen lisäisi varmaan kannabiksen käyttöä, mutta toisaalta se voisi vähentää huumekauppaan liittyvää rikollisuutta, hän arveli.
Keskisuomalaisen toimitukseen soittanut nainen paheksui syvästi koko marssia ja piti sitä laittomuuksiin yllyttämisenä.
Naissoittajan mukaan Jyväskylän marssijat olivat houkutelleet kadun varsilta nuoria mukaansa Lounaispuistoon, missä marssijat viettivät lauantai-iltapäivää.
- Marssijat etsivät joukkoihinsa lisää huumeiden käyttäjiä ja levittelevät kannabista avoimesti. Voiko se olla luvallista, vihainen soittaja kyseli.
Jyväskylän poliisi kävi Lounaispuistossa, ja poliisin kertoman mukaan osa marssijoista oli jäänyt sinne viettämään lauantaipäivää muun muassa erilaisia jonglööritemppuja tehden.
Rikollisuuden väheneminen on yksi peruste, minkä nojalla rekisteröimätön Suomen Kannabisyhdistys toivoo kannabistuotteiden laillistamista.
- Huumeiden kiellettyyn käyttöön liittyy järjestäytynyttä rikollisuutta. Se on maailmanlaajuinen ongelma, Jyväskylän marssia organisoinut vapaa ryhmä Jyväskylän Savusukeltajat sanoi.
Nimellään lauantain marssijat eivät halunneet esiintyä
Huumemarssilla ei haluttu pelkästään edistää kannabiksen laillistamista, vaan myös herättää avointa keskustelua huumepolitiikasta ja huumeongelmien ehkäisemisestä
- Meillä Suomessa eletään kaksinaismoralismissa. Se tarkoittaa, että kannabis on demonisoitu, vaikka alkoholi tutkitusti aiheuttaa enemmän terveyshaittoja kuin kannabis, marssijat muistuttivat.
- Meidän pitää kyetä etsimään ratkaisuja sen sijaan, että syyllistetään yksi aine.
- Pitäisi ottaa askel kohti humaanimpaa päihdepolitiikkaa, sanoi yksi marssijoista, joka itse opiskelee mielenterveysalaa ja harkitsee suuntautumista päihdetyöhön.
Lähde: Turkulainen 7.5.2005
Äitienpäivän aattona järjestetään Turussa ja Helsingissä hamppumarssi, jossa vaaditaan kannabiksen käyttöä koskevan lainsäädännön liberalisointia.
Irti huumeista -järjestön aluevastaavan Tanja Laitala kertoo, että myös heidän väkeään on silloin paikalla. Irti huumeista ry haluaa muistuttaa, ettei kannabiksen käyttö ole vaaratonta, vaan siihen sisältyy merkittäviä riskejä, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti ihmisen kehoon ja mieleen. Yhdistys jakaa reitin varrella tiedotteita yleisölle kannabiksen haitoista.
- Marssien järjestäjät ja lainsäädännön liberalisointia vaativat jättävät huomiotta merkittävät tutkimukset, jotka kiistatta osoittavat yhteyden kannabiksen käytön skitsofreniaan, depressioon ja ahdistuneisuuteen sairastumisen välillä, Laitala toteaa.
Turku. Ainakin neljällä paikkakunnalla Suomessa järjestettiin lauantaina mielenosoitus kannabiksen käytön kieltävän lain kumoamiseksi.
Satakunta kannabiskieltolain kumoamista kannattavaa mielenosoittajaa kokoontui Hampusta hyvinvointia -tunnuksin Turussa Puolalanpuistoon mielenosoitusmarssia varten. Tampereella ja Oulussa mielenosoittajia oli kummassakin noin 90 ja Helsingissä noin 400.
Marssijat vaativat muun muassa kannabiksen kotikasvatuksen sallimista.
Niin kutsuttuja hamppumarsseja järjestettiin tiettävästi parissa sadassa kaupungissa ympäri maailmaa lauantaina. Suomessa kannabiksen käyttöä puoltavat tapahtumat ovat alkaneet Turusta, jossa mielenosoitus pidettiin nyt kuudennen kerran.
Kannabiksen käytön puoltajat katsovat, että käytössä on laillisia päihteitä ja lääkkeitä, joilla on vakavia haittavaikutuksia ja joita käytetään myös päihdetarkoituksessa. Näihin verrattuna kannabiksen vaikutukset päihdekäytössä ovat hyvin lieviä, eikä käyttöön sisälly vakavia sivuvaikutuksia.
Irti huumeista ry. muistuttaa, ettei kannabiksen käyttö ole vaaratonta, vaan siihen sisältyy merkittäviä riskejä, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti kehoon ja mieleen. Myös käytön sosiaaliset vaikutukset ovat vaarallisia.
Järjestö viittaa muun muassa australialaisen Sydneyn yliopiston tutkijoiden johtopäätökseen, että murrosikäisenä kannabiksen polton aloittaneet ovat suuremmassa vaarassa saada myöhemmin mielenterveysongelmia.
Irti Huumeista ry. vetoaa kannanotossaan päättäjiin, lainsäädäntöä suunnitteleviin ja tavallisiin kansalaisiin, jotta nykyistä huumausainelainsäädäntöä Suomessa ei liberaalistettaisi. Se katsoo, ettei Suomen päihdepolitiikka voi ottaa enää yhtä ongelma-aluetta lisää hoidettavakseen.
Lähde: Kaleva 7.5.2005
Ainakin neljällä paikkakunnalla Suomessa järjestettiin lauantaina mielenosoitus kannabiksen käytön kieltävän lain kumoamiseksi. Irti huumeista -järjestö puolestaan korostaa kannabiksen käytön riskejä.
Satakunta kannabiskieltolain kumoamista kannattavaa mielenosoittajaa kokoontui tunnuksin Hampusta hyvinvointia Turussa Puolalanpuistoon mielenosoitusmarssia varten. Tampereella ja Oulussa mielenosoittajia oli kummassakin noin 90 ja Helsingissä noin 400.
Niin kutsuttuja hamppumarsseja järjestettiin tiettävästi parissa sadassa kaupungissa ympäri maailmaa lauantaina. Suomessa kannabiksen käyttöä puoltavat tapahtumat ovat alkaneet Turusta, jossa mielenosoitus pidettiin nyt kuudennen kerran.
Hamppu (Cannabis sativa) on yksivuotinen kasvi, joka on peräisin Aasiasta. Se on monipuolinen raaka-aine, ja siitä saadaan myös hasista. Kannabis on hasiksen ja marihuanan yhteisnimitys. Kannabiksessa on narkoottisesti vaikuttava ainesosa.
Kannabiksen käytön puoltajat katsovat, että käytössä on laillisia päihteitä ja lääkkeitä, joilla on vakavia haittavaikutuksia ja joita käytetään myös päihdetarkoituksessa. Näihin verrattuna kannabiksen vaikutukset päihdekäytössä ovat hyvin lieviä, eikä käyttöön sisälly vakavia sivuvaikutuksia.
Irti huumeista ry. muistuttaa, ettei kannabiksen käyttö ole vaaratonta, vaan siihen sisältyy merkittäviä riskejä, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti kehoon ja mieleen. Myös käytön sosiaaliset vaikutukset ovat vaarallisia.
Järjestö viittaa muun muassa australialaisen Sydneyn yliopiston tutkijoiden johtopäätökseen, että murrosikäisenä kannabiksen polton aloittaneet ovat suuremmassa vaarassa saada myöhemmin mielenterveysongelmia. Toinen tutkimusryhmä on arvioinut, että kannabiksen poistaminen markkinoilta vähentäisi skitsofreniatapausten määrää Britanniassa 13 prosenttia nykyisestä.
Kanadalaisen tutkimuksen mukaan taas marihuanaa odotusaikana polttaneiden äitien lapsilla esiintyy oppimisvaikeuksia sekä vaikeuksia hahmotus- ja päättelykyvyssä.
Irti Huumeista ry. vetoaa kannanotossaan päättäjiin, lainsäädäntöä suunnitteleviin ja tavallisiin kansalaisiin, jotta nykyistä huumausainelainsäädäntöä Suomessa ei liberaalistettaisi. Se katsoo, ettei Suomen päihdepolitiikka voi ottaa enää yhtä ongelma-aluetta lisää hoidettavakseen.
Lähde: TV 4, 7.5.2005, TURKU.
Ainakin neljällä paikkakunnalla Suomessa järjestettiin lauantaina mielenosoitus kannabiksen käytön kieltävän lain kumoamiseksi. Satakunta kannabiskieltolain kumoamista kannattavaa mielenosoittajaa kokoontui Hampusta hyvinvointia -tunnuksin Turussa Puolalanpuistoon mielenosoitusmarssia varten. Tampereella ja Oulussa mielenosoittajia oli kummassakin noin 90 ja Helsingissä noin 400. Marssijat vaativat muun muassa kannabiksen kotikasvatuksen sallimista.
Niin kutsuttuja hamppumarsseja järjestettiin tiettävästi parissa sadassa kaupungissa ympäri maailmaa lauantaina. Suomessa kannabiksen käyttöä puoltavat tapahtumat ovat alkaneet Turusta, jossa mielenosoitus pidettiin nyt kuudennen kerran. Kannabiksen käytön puoltajat katsovat, että käytössä on laillisia päihteitä ja lääkkeitä, joilla on vakavia haittavaikutuksia ja joita käytetään myös päihdetarkoituksessa. Näihin verrattuna kannabiksen vaikutukset päihdekäytössä ovat hyvin lieviä, eikä käyttöön sisälly vakavia sivuvaikutuksia.
Irti huumeista ry. muistuttaa, ettei kannabiksen käyttö ole vaaratonta, vaan siihen sisältyy merkittäviä riskejä, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti kehoon ja mieleen. Myös käytön sosiaaliset vaikutukset ovat vaarallisia. Järjestö viittaa muun muassa australialaisen Sydneyn yliopiston tutkijoiden johtopäätökseen, että murrosikäisenä kannabiksen polton aloittaneet ovat suuremmassa vaarassa saada myöhemmin mielenterveysongelmia. Irti Huumeista ry. vetoaa kannanotossaan päättäjiin, lainsäädäntöä suunnitteleviin ja tavallisiin kansalaisiin, jotta nykyistä huumausainelainsäädäntöä Suomessa ei liberaalistettaisi. Se katsoo, ettei Suomen päihdepolitiikka voi ottaa enää yhtä ongelma-aluetta lisää hoidettavakseen.
(Virallinen STT:n tekemä uutinen IHRY:n kannasta)
Lähde: Turun Sanomat Kotimaa 8.5.2005
Kuvateksti: Irti huumeista ry:n vapaaehtoistyöntekijä Maarit Luhanko seurasi hamppumarssia Turun keskustassa.
Noin 150 hampun ystävää marssi Turun keskustan halki lauantaina. Kuudennen hamppumarssin teemana oli 'hyvinvointia hampusta'. Mielenosoitus sai liikkeelle myös Irti huumeista ry:n, jonka vapaaehtoistyöntekijät jakoivat huumeidenvastaisia lehtisiä.
Siinä missä hamppumarssijat korostivat kannabiksen hyötykäyttöä ja vaativat sen laillistamista, huumeidenvastainen yhdistys painotti kannabiksen haittoja.
Hamppumarssin Turussa järjestäneen Vihreet pantterit ry:n sihteeri Risto Mikkonen ei pidä kannabista huumeena. Yhdistyksen mielestä kannabis pitäisi erottaa kovista huumeista ja ainakin sen kotikasvatus laillistaa. Mikkosen mukaan nykyään laittomilla markkinoilla rehottava käyttö tulisi samalla valvonnan alaiseksi.
Irti huumeista ry on täysin eri linjoilla. Järjestö painotti tutkimustuloksia, joiden mukaan kannabiksen säännöllinen käyttö on yhteydessä mielenterveysongelmiin.
- Järjestömme ei näe eroa mietojen ja kovien huumeiden välillä. Kaikkien huumausaineiden vaikutukset ovat yksilökohtaisia, sanoi vapaaehtoistyöntekijä Tanja Laitala.
Kadulle jalkautuneet Tanja Laitala, Tarja Meri sekä Maarit Luhanko muistuttivat, että valtaosa kovien huumeiden käyttäjistä on aloittanut kannabiksen käytöllä.
- Vaikka porttiteoria ei aina pädekään, tämä on hyvä muistaa, Laitala sanoi.
- Meillä on ihan riittävästi päihteitä tupakassa ja alkoholissa. Yhteiskunta ei tarvitse enää yhtään päihdettä lisää.
Risto Mikkosen mielestä keskustelussa pitäisi keskittyä viihdekäytön ja väärinkäytön sijasta kannabiksen hyötykäyttöön. Hän viittasi esimerkiksi kannabiksen käyttöön MS-taudin oireiden hoidossa. Hampusta myös saadaan muun muassa paperia, kuituja, elintarvikkeita ja tekstiilejä. Turussa pidettiin lauantaina pieni tapahtuma, jossa näitä tuotteita esiteltiin.
Myöskään Vihreet pantterit -yhdistyksen jäsenet eivät kiistä kannabiksen haittavaikutuksia.
- Haluamme uskottavuutta ja oikeudenmukaista tiedotusta päihteiden käytöstä. Porttiteoriasta ja psykooseista puhuminen johtaa kuitenkin keskustelun vääriin aiheisiin, Mikkonen sanoi.
Hamppumarssi pidettiin tänä vuonna Turun lisäksi Helsingissä, Oulussa, Tampereella ja Jyväskylässä.
Lähde: Jan Ramström: Adverse Health Consequences of Cannabis Use
http://www.fhi.se/templates/Page____4076.aspx
Suomen johtava huumeiden vastainen järjestö, Irti huumeista ry, IHRY, aloitti massiivisen vyörytyksen huumesodassa hävittyjen taisteluhautojen takaisin valtaamiseksi. Ehkä kaatuneen sissin, Tony Halmeen, menetys haluttiin korvata Ardennien taistelun veroisella suoralla hyökkäyksellä hamppumarssin linnakkeeseen, Turun Vihreisiin Panttereihin.
Operaatiota johdettiin Ruotsista, missä kansainväliset huumesoturit ovat USA:n johdolla varustautumassa EU:n huumekyyhkyjen aseman horjuttamiseen.
IHRY:n operaation taustaraportti, Ruotsin kansanterveysinstituutin laatima ”Adverse Health Consequences of Cannabis Use. A Survey of Scientific Studies Published up to and including the Autumn of 2003”, sisältää valikoituja pätkiä viime vuosina myös SKY:n uutisissa julkaistuista tutkimuksista.
Raportin tekijä myöntää valikoineensa tekstejä omien tarkoitustensa mukaan mutta kiistää sivulla 12 ottavansa suoraan kantaa laillistamiskysymykseen.
Raportin tekijä kertoo kuitenkin sivulla 13 projektin poliittisen tarkoitusperän: ”the media bring a considerable amount of objectively unfounded information/propaganda into Sweden from several other European countries in connection with the liberalisation trends that emerge from time to time. ”
Raportin tieteellisyyttä kuvannee se, että tekijän mielestä kannabiksen laillistamisen puolesta esitetyt faktat eivät ole tieteellisiä mutta kieltämisen puolesta ovat. Kannabiksen vastustamisen aiheuttama paranoia ja skitsofrenia tuskin voisi saada tieteellisempää näyttöä.
Raportin näkökulma tulee suoraan USA:n huumepoliisilta, DEA:lta. Raportti väittää ilman lähteitä, että nykyajan kannabis on vahvempaa kuin mitä isät ja äidit polttivat 1960 ja -70 luvuilla. EU:n huumeseurantakeskuksen, EMCDDA:n, raporttia aiheesta ei tietenkään löydy raportin lähteistä. Mutta sen voi löytää SKY:n uutisista.
Lähde: SubTV
http://www.stranded.to/madventures/madcook_jamaica.php
http://www.subtv.fi/kotimaiset.shtml?215791
Madventures esitettiin Subtv:lla ensimmäisen kerran syksyllä 2002. Madventuresissa nuoret toimittajat Riku Rantala ja Tuomas Milonoff matkustivat maailman ympäri kahdeksassa kuukaudessa pienellä budjetilla. Undergroundista ja travellerikulttuurista ponnistanut Madventures nousi kulttisuosioon: sarja on uusittu jo kahteen kertaan, esitetty Viron televisiossa ja ohjelman jaksoja levitetään edelleen piraattikopioina internetissä.
Nyt Subtv toteuttaa ennennäkemättömän katsojapalautevyöryn toiveet, sillä ohjelman toinen tuotantokausi Madventures II pamahtaa ruutuun 20. helmikuuta. Luvassa on 15 puolituntista jaksoa, jotka esitetään sunnuntaisin klo 22.30.
Lähde: City-lehti 7/2005
Tuolloin 1970-luvun alussa keskiolut oli juuri vapautunut ja huumeet rantautuneet Suomeen. Oudoin Pajusta koskeva huhu on, että hän olisi poikasena käyttänyt kovia huumeita. Pakko sitä kai on kysyä.
"Huhu ei pidä paikkaansa", Pajunen töksäyttää.
Ja vielä rikosrekisteri ?
"Ei"
Selvän teki.
Lähde: Ilta-Sanomat 1.4.2005
Helsingin tuore kaupunginjohtaja Jussi Pajunen (kok) on ehtinyt kokeilla nuoruudessaan villiä elämää, josta hänelle on jäänyt muistoksi huumerikostuomioita.
Poliisin tutkintapöytäkirjojen mukaan nykyään liki raivoraitis Pajunen seikkaili päihteiden parissa ja joutui lain pitkän kouran kynsiin kaksi kertaa vuonna 1971.
- Minulla oli hyvin vaikea murrosikä. Tässä on kyse noin kaksi vuotta kestäneestä ajanjaksosta. Olin syrjäytymiskierteessä oleva nuori. Olin 16-17-vuotias ja tein hölmöyksiä, Pajunen kertoo nyt.
- Se oli vaihe elämässäni, jota olen hävennyt. Minulle kävi siinä mielessä onnellisesti, että havahduin tilanteeseeni ennen kuin täytin 18. Ja vaikka olin selkeästi syrjäytymisvaarassa, niin onneksi löysin lopulta ne oikeat elämänarvot, Pajunen miettii.
Keväällä 1971 Pajunen törmäsi kaupungilla " Uge "-nimiseen nuorukaiseen. Uge oli diileri. Hän kysyi Pajuselta, haluaisiko tämä ostaa hasista. Koululainen vastasi, että hän pystyisi järjestämään rahaa seuraavaksi päiväksi.
Niinpä Pajusen perjantai-ilta alkoi tapaamisella Esplanadin puistossa, silloisen ravintola Royalin takana. Ugella oli parin-kolmenkymmenen gramman vihertävä hasislevy, josta Pajunen osti noin 80 markan palasen.
Myöhemmin keskusrikospoliisin kriminaalilaboratorio tutki Pajusen ostoksen ja totesi sen 8,7 gramman hasispalaksi.
Myyntipaikalle kaartoi pian huumepoliisin auto, ja poliisi otti veijarit kiinni.
Oikeus tuomitsi Pajusen nuorena henkilönä jatketusta rikoksesta, joka käsitti huumausaineen luvattoman hallussapidon ja käyttämisen. Rangaistus oli 10 päiväsakkoa.
Nuori Jussi Pajunen ei ottanut ojentuakseen ensimmäistä tuomiosta, vaan syyllistyi uuteen huumerötökseen 12. joulukuuta 1971. Pajunen jäi kiinni ostamastaan hasiksesta. Ainetta oli 11 grammaa. Raastuvanoikeus langetti hänelle 5. huhtikuuta 1972 nuorena henkilönä tehdystä huumausainerikoksesta 30 päiväsakkoa.
Ettei kenellekään jäisi epäselväksi, kaupunginjohtaja Pajunen vastustaa jyrkästi huumeita.
"Vastustan ehdottomasti kaikkea huumeiden käyttöä. Sitä ei pidä sallia."
Pajunen kertoo miettineensä vakavasti ennen kaupunginjohtajavalintaa, että kertoisi huumausainerikoksistaan julkisesti.
"Mietin asiaa vakavasti. Yritin kuitenkin perustella asiaa itselleni sillä, että tässä on kysymys lähdes 35 vuotta vanhasta asiasta. Olin tuolloin 16 - 17 vuotias, eikä kyse ollut vakavuusluokaltaan mistään rikosrekisteriasiasta," Pajunen kuvailee ajatuskulkujaan.
"Itseni kannalta tämä henkinen rangaistus on ollut paljon suurempi kuin juridinen rangaistus. Tehtyä elämää ei saa muutettua," Pajunen pohtii.
Lähde: Ilta-Sanomat 2.4.2005
Helsingin keskustan porttikongissa 1971 hasista tutkineesta poikakolmikosta yhdestä sukeutui kaupunginjohtaja. Kaksi muuta ei ole päässyt yhtä pitkälle.
Jussi Pajusen kavereista toinen ajautui kovien huumeiden pariin. Toinen puolestaan kuoli nuorena jo yli kaksikymmentä vuotta sitten.
Toveruksista "Jallu" oli 18-vuotias opiskelija ja Jukka 16-vuotias koululainen. Kumpaakaan heistä ei kesällä 1971 tuomittu huumerikoksesta, sillä Pajunen oli ainoa, jonka hallussa oli hasista.
Jukkaa ja Jallua kuulusteltiin todistajina. Pajunen oli esitellyt heille juuri ostamaansa hasispalaa Kalevan talon porrassyvennyksessä.
Jukasta ei löydy tuoreita tietoja, sillä hänen elämänsä päättyi varhain. Väestörekisterikeskuksen mukaan hän kuoli 28-vuotiaana vuonna 1983.
Jallu puolestaan on myöhemmällä iällään kerännyt runsaasti merkintöjä käräjäoikeuden tietojärjestelmiin. Hänellä on taustallaan muun muassa tuomio törkeästä huumausainerikoksesta. Marraskuussa 2001 langetettu tuomio oli vuosi ja yksi kuukausi ehdotonta vankeutta reilun sadan gramman amfetamiinierän hallussapidosta.
Tiedolla kahdesta nuoruuden huumetuomiosta ei olisi ollut vaikutusta Jussi Pajusen (kok) keskiviikkoiseen valintaan Helsingin uudeksi kaupunginjohtajaksi. Näin vakuuttavat kaikkien Helsingin valtuustoryhmien puheenjohtajat luettuaan perjantain Ilta-Sanomista Pajusen villistä
nuoruudesta vuodelta 1971.
Lehdessä Pajunen tunnustaa 17-vuotiaana harrastamansa pilvenpolton liittyneen vaikeaan murrosikään ja syrjäytymiskierteeseen. Hän sanoo tunteneensa tapahtuneesta myöhemmin häpeää. Kukaan valtuutetuista ei ollut kuullut sakkotuomioista aikaisemmin.
Siitä sen sijaan oltiin erimielisiä, olisiko Pajusen pitänyt tai pitäisikö kaupunginjohtajatason virkoihin pyrittäessä ylipäätään ilmoittaa tällaiset asiat etukäteen valitsijoille.
Jan Vapaavuori (kok) pitää kysymystä vaikeana. "Ei olisi tarvinnut. Suomessa ei ole käytäntöä, että ihmisten pitää tehdä tiliä kaukaisesta menneisyydestään. Kertominen on jokaisen itse
arvioitavissa", Vapaavuori sanoo. "Meillä on yhteiskunnassa esimerkkejä ihmisten nuoruuden hairahduksista, joiden jälkeen alkaa kokonaan toinen elämä."
Maija Anttilan (sd) mukaan tiedolla ei olisi ollut vaikutusta valintaan, sillä tapahtumat ovat sattuneet nuoruudessa, ennen Jussi Pajusen poliittisen toiminnan aikaa.
Otto Lehtipuu (vihr) on samoilla linjoilla. "Ei olisi vaikuttanut meidän ryhmän kantaan. Rangaistukset on annettu ja kärsitty nuorena henkilönä tehdyistä hölmöilyistä. "Ehkä olisi ollut hyvä ilmoittaa tällaisesta etukäteen, koska avoimuus on hyve julkisiin virkoihin valittaessa."
Jan Oker-Blom (r) on varma, että olisi joka tapauksessa äänestänyt Pajusen puolesta. "Mutta jos kokoomuksella olisi ollut tarjolla toinen tasavahva ehdokas, en tiedä, miten silloin olisi käynyt."
Pekka Saarnio (vas) sanoo puhuvansa vain omasta puolestaan. "Vasemmistoliiton vanha periaate kuitenkin on, että alkoholi, uskonto ja seksi ovat jokaisen henkilökohtaisia asioita. Ilmoittamalla etukäteen olisi ollut vain positiivista vaikutusta, sillä elämänkokemustahan se vain on."
Sole Molander (kesk) ei ole ryhmänsä puheenjohtaja, mutta ei usko, että asian julkitulo aikaisemmin olisi vaikuttanut lopputulokseen.
Myös Mika Ebeling (kd) pitää tapahtunutta nuoruuden hairahduksena. "Silti avoimuus etukäteen olisi ollut hyvä."
Yrjö Hakasen (skp) mielestä ehdokkaan nuoruuden huumetuomio on epäoleellinen asia kaupunginjohtajan valinnassa. "Tärkeää olisi ollut keskustella hänen poliittisista linjauksistaan. Nyt on vaarana, ettei niistä keskustella edes jälkikäteen."
"Totta kai, vedin henkeenkin. Ja nautin siitä!"
Näin vastasi miljardööri Michael Bloomberg neljä vuotta sitten toimittajan kysymykseen, onko hän koskaan polttanut marihuanaa. Haastattelu liittyi vaalitaisteluun, jonka Bloomberg voitti ja tuli valituksi konservatiivien eli republikaanipuolueen ehdokkaana New Yorkin pormestariksi.
Nyt Bloombergin kollegaksi Helsingissä on valittu Jussi Pajunen - mies, joka on niin ikään kertonut vetäneensä nuorena henkeen.
Bloombergin tavoin voisivat vastata hyvin monet muutkin amerikkalaiset julkimot. Jopa 80 miljoonan amerikkalaisen vajaasta 300 miljoonasta arvioidaan ainakin kokeilleen marihuanaa. Joukosta löytyy pakostikin paljon tunnettuja nimiä.
Harva myöntää suoraan käyttäneensä. Presidentti George W. Bush vihjasi käytön suuntaan kahdenvälisissä keskusteluissa, joita hän kävi ystävänsä kanssa ollessaan vielä Texasin kuvernööri. Ystävä - tai nyttemmin ilmeisesti entinen ystävä - nauhoitti keskustelut ja julkisti ne.
Bushin edeltäjä sen sijaan on myöntänyt käyttäneensä. Presidentti Bill Clinton sanoi kokeilleensa marihuanaa muutaman kerran opiskeluaikanaan Englannissa. Toisin kuin Bloomberg, hän ei ollut nauttinut siitä.
Clintonin varapresidentti ja Bushin haastaja vuoden 2000 presidentinvaalissa, Al Gore, on hänkin myöntänyt käyttäneensä marihuanaa, sodan aikana Vietnamissa. Viime vuoden presidentinvaalikampanjan yhteydessä demokraattien kolmelta kärkiehdokkaalta kysyttiin erityisesti nuorisolle suunnatussa vaalitilaisuudessa, ovatko he käyttäneet. "Kyllä", vastasivat kuin yhdestä suusta John Kerry, John Edwards ja Howard Dean ilman sen kummempia
selityksiä.
Poliitikot eivät hevin halua kerskua marihuanakokeiluilla, koska ne on laissa kielletty. Hallussapitokin on rangaistava teko, jonka vuoksi kymmenen viime vuoden aikana on pidätetty yli neljä miljoonaa ihmistä. Siinä joukossa ei ole huippupoliitikkoja, mutta heidän jälkikasvuaan
kyllä. Bushin veljen, Floridan kuvernöörin Jeb Bushin tytär Noelle on pidätetty, ei tosin marihuanan vaan huomattavasti vaarallisemman aineen eli crack-kokaiinin hallussapidosta. Goren pojan Albert Gore III:n pidätys sen sijaan johtui marihuanasta.
Marihuanalla on myös vankka kannattajajoukko, joka vaatii joko käytön laillistamista tai ainakin rangaistusten lieventämistä. Yhdysvaltain entistä ahtaammassa ja tiukan uskonnollisuuden sävyttämässä ilmapiirissä tämä tavoite karkaa koko ajan entistä kauemmaksi. Nykyisin yksikään poliitikko ei halua kehuskella marihuanakokeiluillaan, ei, vaikka maan jumaloitu isähahmo ja ensimmäinen presidentti George Washington oli alan miehiä. Hän jopa kasvatti 1700-luvun lopulla marihuanaa maatilallaan Mount Vernonissa, ei tosin nautintoaineeksi vaan hampuksi ja
maanviljelystarkoituksiin.
Lähde: Ilta-Sanomat 4.4.2004
Saako kaupunginjohtajalla olla vanhoja huumetuomioita ? Kyllä 52%.
Lähde: Helsingin Sanomat NYT 14/2005, Kolumni, Mitä ajattelin tänään, Riku Siivonen
Pulleat sormeni taputtivat kaverini olkapäätä. Poliisi oli ratsannut hänen pienet kannabisviljelmänsä, mutta onneksi saatoin lohduttaa: moiset rikokset eivät tule olemaan este työnhaussa. Kehotin kaveria jatkamaan tekniikan alan tohtoriopintoja - ja liittymään kokoomukseen. Se on parasta vieroitushoitoa, kuten Jussi Pajusen tarina osoittaa.
Liki liikutuin humaanista ja lämpimästä tavasta, jolla kansanedustaja Jan Vapaavuori (kok) ymmärsi Pajusen (pot) nuoruuden ongelmia. Tosin pahoinpitely- ja rattijuopumustuomion kanssa elävä Vapaavuori löytänee empatian helposti.
Leikittelin jo ajatuksella kokoomukseen liittymisestä, mutta muistin, kuinka vaihtelevaa puolueen suhtautuminen anteeksiantoon on. Huumeet ovat ikuinen polttomerkki, paitsi kokoomuslaisille itselleen.
En muista kenenkään kokoomuslaisen huomauttaneen vihreitä rasittaneiden päihdekohujen aikoina, että vain edustajan poliittisella toiminnalla on väliä. Tai että syvä uupumus olisi lieventävä asianhaara.
Poliisikuulusteluissa Rosa Meriläinen vaikeni Kimmo Sasin mukaan "kuin ammattilainen". Käsittääkseni Pajunen kierteli totuutta toimittaja Panu Rädylle yhtä ammattimaisesti kiistäessään City-lehdessä kovien huumeiden käytön ja rikosrekisterinsä olemassaolon.
Sakkotuomiosta ei jää merkintää, mutta oli ihan hilkulla, etteikö olisi kyse valehtelusta.
Televisiossa oli juttu puolueiden "nuorisoakatemioista". Kokoomusnuori epäili, että heitä yhdistää porvarillinen ajattelu: isänmaallisuus ja ajatus siitä, että "jokainen on oman onnensa seppä".
Sitä minäkin pelkään.
Puoluepolitiikkaan hakeutuvat nuoret, jotka edustavat jonkinlaista ideologian karikatyyriä. Sen huomasi ylioppilaskuntapoliitikoistakin. Toinen poliitikkoryhmä ovat julkkikset, joiden pääsanoma on osastoa "alinopeudet kitkettävä moottoriteiltä". Sitä julistaakseen he ostavat puolueen muut opit.
Näyttää siltä, että puoluepolitiikassa yhden mielipiteen omaksuminen tuottaa kaupan päälle monta muuta, ilman asiayhteyttä. Tyyliin: olen solidaarinen vasemmistolainen, en voi siis hyväksyä, että tasapuolista hyvinvointia voisi syntyä muutenkin kuin veroja korottamalla, joten
vastustan ydinvoimaa. Tai: paperiliittolaisten palkankorotukset osoittavat, että ay-liike huolehtii pätkätyöntekijöistä. Tai: suomalainen ruoka on mahottoman hyvää, joten kaikki virastot on hajasijoitettava Lappiin. Näyttää olevan mahdoton ajatus, että mielipiteitä muodostettaisiin
asian, ei perinteiden pohjalta.
Sulkapallokaverini tosin huomautti kääntöpuolesta: vihreät yrittävät esiintyä puolueena, joka päättää mielipiteensä vasta pohdittuaan asiaa. Niinpä kukaan ei oikein tiedä, mitä asioita vihreät ajavat.
Me äänestäjät saamme, mitä haluamme. Vaadimme kaikilta äärimmäistä logiikkaa. Auta armias, jos kasvissyöjä käyttää nahkakenkiä. Tai jos Liisa Jaakonsaari erehtyy kannattamaan oikeistolaisena pidettyä ajatusta, vaikka Natoa. Takinkääntäjä!
Vaimo huomautti, että suurin ongelma syntyy, jos puoluekanta ajaa todellisuuden edelle. Tarkoitti sitä, että puolueen ideologian varjelemisen vuoksi kokoomuspoliitikko ei voi kertoa huumekokeiluistaan. Sehän saattaisi osoittaa, etteivät muutamat hatsit ihmistä pilaa.
Siksi Mikko Alatalokin olisi voinut olla kiertelemättä, kun häntä ja Juicea haastateltiin telkkarissa. Juice kertoi, että poikain soittaessa Coitus Int. -orkassa 1970-luvulla bändi tarvitsi kaksi keikkabussia: toisen itselleen ja toisen huumeille. Minkä Alatalo naureskellen kiistämään.
Parempi eletty elämä kuin opittu mielipide.
Poliisi on paljastanut Suomen suurimman huumeviljelmän.
Kasvit oli istutettu ravinnenesteeseen, jota kierrätettiin ruukkuja yhdistävällä putkistolla. Kalliit erikoislamput varmistivat valon oikean lämpötilan.
- Emme ole aiemmin törmänneet näin korkealaatuiseen ja ammattimaisesti hoidettuun kannabisviljelmään, sanoo tutkintaa johtava rikoskomisario Jari Pynnönen Helsingin huumepoliisista.
- Keskusrikospoliisin rikoslaboratorion mukaan tämä oli lajissaan toistaiseksi suurin Suomessa.
Poliisi sai talteen kaikkiaan yli 18 kiloa huumausaineena käytettäviä kukkia ja lehtiä. Katukaupassa grammahinnan mukaan mitattuna marihuanan arvo olisi ollut jopa yli 140 000 euroa.
Poliisi pääsi Mäntsälän Oitissa viljelmää pitäneiden miesten jäljille jo viime vuoden syksyllä. Miehet otettiin seurantaan ja tyhjillään olleen maatilan piharakennusta alettiin tarkkailla.
Perjantaina 4. helmikuuta poliisit iskivät ja saivat päätekijät kiinni rysän päältä.
Kun poliisit menivät sisään piharakennukseen, heitä vastaan iski lämmin kosteus ja häikäisevä kirkkaus. Osittain muovilla vuoratussa 45 neliön huoneessa oli yli kolmesataa isokokoista hampun taimea täydessä kukassa.
Kasvit oli istutettu omiin ruukkualtaisiinsa. Niissä ei käytetty lainkaan multaa, vaan taimet kasvoivat pelkässä ravinneliuoksessa, jota kierrätettiin putkistoa pitkin. Sähkömoottorit pumppasivat liuokseen happea. Lämpölamput puolestaan antoivat viljelmälle ihanteellisen valon.
- Valoarvot ja kaikki muu oli tarkoin laskettu. He olivat erittäin perehtyneitä asiaansa, Pynnönen kertoo.
Tietoa miehet olivat keränneet muun muassa netistä ja alan kirjallisuudesta.
- Tätä viljelmää oli kasvatettu pari kuukautta. Viikon kuluttua se olisi mennyt myyntiin.
Keskusrikospoliisin ottamat kasvinäytteet ovat yhä rikoslaboratorion tutkittavina. Alustavien arvioiden mukaan niiden kannabinolipitoisuus oli vahva eli ne olivat korkealaatuisia.
Miesten jäljiltä löytyi Helsingistä myös toinen, joskin huomattavasti pienempi hamppuviljelmä. Poliisi sai lisäksi takavarikoitua useita tuhansia euroja, joiden epäillään olevan peräisin huumekaupoista.
Rikospoliisin mukaan kyse oli miesten toisesta huumesadosta. Ensimmäisen, noin viiden kilon erän he olivat ehtineet myydä ja käyttää itse.
- On selvää, että tällaiset määrät eivät ole tarkoitettu omaan käyttöön. Kuulusteluissa tai muissa tutkimuksissa ei kuitenkaan ole selvinnyt, mihin huume on myyty, Jari Pynnönen sanoo.
Pääkaupunkiseudulla asuvat vuonna 1970 ja 1979 syntyneet miehet ovat poliisille entuudestaan tuttuja muun muassa huumeiden käyttöön liittyvistä rikoksista.
Päätekijät vangittiin 7. helmikuuta törkeästä huumausainerikoksesta epäiltynä. Tutkintapöytäkirjat lähetetään syyttäjälle lähiaikoina.
- Parin henkilön osuutta selvitellään vielä, rikoskomisario Jari Pynnönen sanoo.
Maatilan omistajia ei epäillä mistään rikoksesta. Nyt vangittuna olevat miehet olivat vuokranneet heiltä ulkorakennuksen varastotiloikseen.
Helsingin rikospoliisi on viime aikoina löytänyt useita kannabiksen kotiviljelmiä. Ne ovat kuitenkin olleet lähinnä vaatekomeroihin piilotettuja taimia, joiden lehtiä on kasvatettu omaa käyttöä varten.
Oitista takavarikoitu viljelylaitteisto oli poikkeuksellisen korkeatasoinen. Erittäin korkeatasoisia olivat myös kannabiskasvit, joita hyvin harvoin on saatu Suomessa kukkimaan.
Kukista saadaan kuivaamalla ja silppuamalla marihuanaa, jonka päihdyttävä THC-pitoisuus (tetrahydrokannabinoli) voi olla jopa kovempi kuin hasiksen, jota valmistetaan kasvin sisältämästä hartsista.
Marihuana muistuttaa ulkonäöltään oreganoa, hasis puolestaan korkkilevyä. Kummatkin huumeet samoin kuin hasisöljy voivat aiheuttaa paitsi psyykkistä myös fyysistä riippuvuutta.
Kannabiksen pystyy jäljittämään virtsasta vielä useiden viikkojen kuluttua sen käyttämisestä.
(Jokainen suomalainen huumeuutinen muistuttaa aprillipäivästä: suomalaisen journalistin yrittäessä kasvattaa lämpölampuilla marihuanasta hamppua, poliisi on havainnut, että kannabiksen kukittaminen on vaikeaa Suomessa. Toim. huom.)
Luin mykistyneenä Helsingin Sanomista 26.3. kaksi kokonaista sivua selvitystä Suomen huumehoitokäytännöstä. Artikkelit kertoivat hyvin sen millä moraalisella tasolla huumepotilaiden hoito viimeisen vuosikymmenen aikana on toiminut. Päihdehuollon niin sanotut asiantuntijat, jotka ovat vastanneet viime vuosien hoidosta esittävät ansiokkaasti sen, mitä heille on opetettu ja mihin heidät on koulutettu 10-20 vuoden ajan: nöyryyttämään ja halveksimaan potilaitaan.
Artikkelin ensimmäinen sivu luettelee kymmenkunta "todistusta" siitä, kuinka epäluotettavia, röyhkeitä, kavalia ja vaarallisia surkimuksia nämä ihmisen pojat ja tyttäret ovat.
Uskonnollissävyisen herjauksen artikkelissa selittää hyvin se, että virallisesta hoidosta ovat vuosikausia vastanneet erilaiset maallikot, diakonit, eri uskonlahkoja edustavien lääkkeettömien hoitolaitosten johtajat, sosiaalialan eri virkamiehet, eri poliittiset ja muut kansainväliset aatesuunnat, erityisesti scientologiset opit, joita esim. netissä kannattaa verrata Suomen virallliseen hoitolinjaan havaiten lähes täydellisen yhtenevyyden lääkkeettömien hoitolaitosten ideologioihin ja oppeihin.
Edellä mainitut hoitoideologiat halveksivat lääketieteellistä kiistatonta näyttöä kuten tässäkin artikkelissa diakoni Jouni Kylmälä, joka toteaa, että perusteelliset tutkimustulokset ovat kumottavissa sillä, että nyt "Skotlannissa muotia on että kaikki haluavat lääkkeettömiin yhteisöihin". Tällä tasolla on ollut Suomen päihdehuolto ja suurelta osalta on edelleen. Tieteellisissä tutkimuksissa (yli 30 kpl ja kymmeniä tuhansia potilaita) hoitotulokset ovat olleet 60-70 prosentin luokkaa ja lääkkeettömissä hoidoissa alle 10 prosentin luokkaa eli huonommat kuin jos mitään hoioa ei potilaille annettaisi.
Erittäin kuvaavaa artikkelissa on se, että sen sairaita ihmisiä herjaavat väitteet perustettiin 10:een metadonihoitopotilaaseen (keski-ikä 43 v). Hoitoon yleensä hakevat tuhannet potilaat ovat 18- 20 -vuotiaita, jotka ovat vielä parannettavissa.
Miksi tuollaiseen hoitoon ei siis ole jonoja? Kuka potilas lähtisi siihen vapaaehtoisesti. Kuka isä tai äiti lähettäisi lapsensa tuollaiseen "jesuiittahoitoon".
Myös lääkkeelliseen hoitoon ei artikkelin mukaan Turussa ole jonoa. Olen lähettänyt hoitoon arviolta viisi entistä potilastani. Heidän hoitoon pääsynsä on kestänyt parhaimmillaan yhden vuoden ja enimmillään puolitoista vuotta. Hoitoa järjestetään näennäisesti, niin että sitä lain niin vaatiessa muka on, mutta esim. ruotsalaisten tutkimusten mukaan vuoden aikana hoidotta jonottavista potilaista kuolee 25 prosenttia. Onneksi ei yksikään omista potilaistani toistaiseksi.
Viivästys hoitoon pääsyssä johtuu siitä, että vaikka laki määräisi välittömän hoitoon ottamisen keksitään muita syitä miksi potilasta ei tarvitse ottaa hoitoon. Yleisin on se että potilas ei ole vielä epäonnistunut kolmea kertaa lyhytaikaisessa (1 kk) vieroitushoidossa, jossa kansainvälisten tutkimusten mukaan todellakin tuskin koskaan onnistutaan. Paras esimerkki oli kun yksi potilaani oli kyllä epäonnistunut kolme kertaa lyhyessä vieroitushoidossa, mutta hän oli viimeisellä jaksollaan lähtenyt sairaalasta kolme päivää ennen täyttä aikaa. Tähän ovat päihdehuollon ammattilaisiksi itseään nimittävät saaneet koulutuksensa.
Jukka Alihanka
LKT, dosentti
Lähde: Turun Sanomat 8.4.2005, Mielipiteet
Kuvateksti:
Lääkehoito voi olla yksi hyvä hoitomuoto joidenkin päihdeongelmaisten kohdalla, sanoo kirjoittaja todetenkin ettei se kuitenkaan saa merkitä päihdeongelman medikalisointia, koska päihdeongelman hoito on lähes poikkeuksetta opettelua uudenlaiseen elämään.
Jukka Alihanka (TS 30.3.) ottaa rajuilla yleistyksillä kantaa erilaisiin päihdehoitoihin asettaen suomalaistyypilliseen tapaan vastakkain lääkkeettömät ja lääkkeelliset huumehoidot. On tärkeää, että huumeongelmaa ja -hoitoa tarkastellaan tosiasioiden ja tieteellisten faktojen pohjalta vailla tunteilua ja asenteellisuutta.
Kyse on vakavasta ongelmasta, jolloin kaikki keinot ja myönteisesti vaikuttavat hoitomuodot on saatava käyttöön ongelman hoitamiseksi.
Vierailin jokin aika sitten maailman arvovaltaisimmassa ja suurimmassa huumetutkimuksen instituutissa NIDA:ssa (National Institute On Drug Abuse) Yhdysvalloissa. NIDA rahoittaa yli 85 prosenttia kaikesta maailman huumeiden käytön ja päihderiippuvuuden terveystutkimuksesta. Yhdysvaltain säännöllisesti uudistettava kansallinen huumestrategia pohjaa myöskin keskeisesti NIDA:n tuottamaan tieteelliseen tietoon. (NIDA:n epätieteellistä kannabistutkimusta sekä laitoksen harjoittamaa yksipuolista kannabiksen jakelua tutkijoille on käsitelty useissa eri yhteyksissä SKY:n uutisissa vuosien mittaan. Toim. huom.)
Ennätin käydä NIDA:ssa lävitse noin 300 viimeaikaista huumeiden käytön tuloksellisuustutkimusta. Lukuisat tutkimukset osoittavat sen, ettei ole olemassa mitään yleistä kaikille sopivaa hoitoa tai hoitomuotoa, vaan hoitomuoto tulee valita ja hoitosuunnitelma rakentaa tarkoin yksilöllisten tarpeiden ja tilanteen mukaan.
Tärkeää on nopea hoitoon pääsy. Lääkehoito on tuloksellinen hoitomuoto erityisesti opiaattiriippuvaisten hoidossa. Tällöinkin parhaat tulokset saavutetaan kun lääkehoito yhdistetään lääkkeettömiin psyko-sosiaalisiin hoitoihin. Käytetyimmät lääkkeet ovat metadoni ja buprenorfiini, nimeltä Subutex. Subutex on ongelmallinen, koska sitä käytetään Suomessa erittäin runsaasti huumausainetarkoituksiin ja se on osa huumeongelmaa. Se on tällä hetkellä ilmeisesti eniten salakaupassa liikkuva huume.
Valtaosa hoidoista on ja tulee olemaan lääkkeettömiä. Lääkkeelliset hoidot tulevat olemaan marginaalinen hoitomuoto, joihin ladataan perusteettomia odotuksia. Huumeista ja päihdemaailmasta irrottautuminen edellyttää huumekulttuurista irrottautumista sekä käyttäytymisen, arvojen ja asenteiden muutosta. Lääkehoito voi olla yksi hyvä hoitomuoto joidenkin päihdeongelmaisten kohdalla. Se ei saa kuitenkaan merkitä päihdehoidon medikalisointia, koska päihdeongelman hoito on lähes poikkeuksetta uudenlaiseen elämään oppimisen ongelma.
Laadukas päihdehoito - olkoon se lääkkeellinen tai lääkkeetön - on tutkitusti taloudellisesti erittäin kannattavaa. Hyvän ja kalliinkin hoidon taloudellinen panostus tulee yhteiskunnalle moninkertaisesti takaisin. Useissa tutkimuksissa on todettu, että huumeaddiktin käyttäytymisessä voidaan nähdä vaikutuksia vasta noin kolmen kuukauden hoidon jälkeen.
Lääkkeettömistä hoidoista tutkimusten mukaan hyviä tuloksia saadaan ammattitaitoisesti toteutetulla yhteisöhoidolla ja -kasvatuksella. Laadukkaalla yhteisöhoidolla pääsee tutkimusten mukaan päihteistä lopullisesti eroon noin 50-80 prosenttia (seuranta-aika on 4-5 vuotta).
Euroopastakin alkaa olla julkaistuna useita tieteellisesti päteviä yhteisöhoidon tutkimuksia. Arvovaltaisen kreikkalaisen yhteisöhoidon organisaation KETHEAn seurantatutkimuksessa seurattiin yli 500 yhteisöhoitoon tullutta huumeongelmaista. Hoidon läpäisseistä asiakkaista neljän vuoden jälkeen noin 80 oli päihteettömiä ja rikoksettomia ja hoidon keskeyttäneistäkin (mukana kaikki, vaikkapa vain yhden päivän hoidossa olleet) noin 40 prosenttia oli päihteettöminä.
Mikkeli-yhteisöstä, jolla on laaja tutkimusohjelma on samankaltaisia kokemuksia ja tuloksia. Runsaat kuusi vuotta toimineesta Mikkeli-yhteisöstä on meneillään seurantatutkimus. Tulokset, jotka aikanaan julkaistaan, ovat samansuuntaiset, jopa hivenen paremmat edellisten myönteisten tulosten kanssa. Lisäksi parisenkymmentä asiakasta on korvannut ehdottoman vankeustuomion yhteisöhoidolla ilman häiriöitä tai ongelmia.
Kalevi Kaipio
Kasvatustieteiden tohtori
Yhteiskuntatieteiden maisteri
Yhteisökasvatuksellisen Mikkeli-yhteisön johtaja
"Pääasia, että on loma, lämmin, ja lapsillekin tällaisilla valmismatkoilla on omaa ohjelmaa.
Perhehotellin lastenleikittäjä käveleekin aamulla uima-altaalla, hasissätkä suussaan. Paikalliset pössyttelevät pilveä kaikkialla muutenkin, vaikka poliisipartio kävelisi vieressä."
Helsingin hovioikeus ei ota käsittelyyn kansanedustaja Rosa Meriläisen (vihr) huumesyytettä, joten käräjäoikeuden vapauttava tuomio jää voimaan.
Rosa Meriläinen vältti jo käräjäoikeudessa syytteen huumausaineen käyttörikoksesta asianajajansa Paul Perovuon avustuksella.
Hovioikeus katsoi, että syyttäjän valituksen tarkempaan tutkimiseen ei ole laissa säädettyjä perusteita. Syyttäjä Tove Myhrberg vaati hovissa, että Meriläinen on tuomittava huumausaineen käyttörikoksesta.
Kansanedustaja kertoi viime vuoden toukokuussa aikakauslehden haastattelussa huumekokeilustaan. Lisäksi Meriläinen myönsi saman asian televisiolähetyksessä. Kuulusteluissa Meriläinen vaikeni kuin muuri.
Syyttäjä vetosi hovioikeudessa siihen, että uupuneenakin Meriläisen lausunnot ovat olleet uskottavia. Lisäksi syyttäjä halusi käyttää Meriläisen vaikenemista näyttönä rikosasiassa. Syyttäjän mukaan kansanedustajan lausumat nauttivat jo hänen asemansa perusteella yleistä
luottamusta.
Hovioikeus ei yhtynyt syyttäjän näkemykseen vaan päätti jättää syytteen käsittelemättä niin sanotussa seulontamenettelyssä. Helsingin käräjäoikeus hylkäsi syytteet viime marraskuussa.
Kuopion yliopiston hallitus otti tiistaina jyrkän kielteisen kannan rahoitukseen, jota tarjotaan yliopistolle tupakkateollisuudelta, sen hallinnoimilta säätiöiltä tai järjestöiltä.
Kielteinen kanta koskee rahoituksen ohella muutakin tukea tupakkateollisuudelta. Yliopisto ei myöskään osallistu tutkimuksiin, joissa on osallisena tupakkateollisuuden tai sen läheisten yhteisöjen edustajia.
Kuopion yliopiston hallitus käsitteli asiaa yliopiston tutkimuseettisen toimikunnan esityksen pohjalta. Yliopiston kanta on hallituksen tiedotteen mukaan vastaava, mitä on ulkomaisillakin terveystieteisiin suuntautuneilla korkeakouluilla sekä terveysjärjestöillä.
Yliopiston tutkimuseettinen toimikunta perusteli esitystään hallitukselle sillä, että tupakkateollisuus ja sen tuotteet poikkeavat muista teollisuuden aloista.
Toimikunta muistuttaa, että tupakalla on kiistattomat terveyshaitat. On myös selkeää näyttöä alan teollisuuden epäeettisestä toiminnasta, väärinkäytöksistä sekä väärinkäytösten suunnitelmallisuudesta ja pitkäkestoisuudesta.
Keskusrikospoliisi selvittää parhaillaan, liittyykö tupakkateollisuudelta Kuopioon 1990-luvun lopulla saatuun tieteelliseen rahoitukseen väärinkäytöksiä.
Tapausta tutkitaan yhden professorin osalta epäiltynä törkeänä veropetoksena. Epäselvyydet koskevat noin 200 000:ta euroa.
1950-luvulla Yleisradio vartioi suomalaista sävelpuhtautta. 1960-luvulla tohtori Miettunen asetti moraalittomia levyjä esityskieltoon. Nyt "sensuurista" huolehtivat radioiden soittolistat.
Seuraavaksi siirrytään Nymanin seurassa vuoden 1967 kuumaan hippikesään. Hector ja Oscar (eli Cumuluksen Sakari Lehtinen) levyttivät silloin laulun Savu.
Laulussa nuorukainen ostaa viikkorahoillaan muukalaiselta marijuanaa:
"Kaikki muuttui kauniimmaksi
silloin kun savu syöksyi keuhkoihin
hän vaipui unelmiin."
Seuraavalla kerralla nuorukainen ei enää palaa kovaan maailmaan.
Savulle rapsahti esitysrajoitus.
Kuvateksti: "Hän takaisin joutui niin kovaan maailman..." Hector ja Oscar lauloivat marihuanasta.
Suomen huumetilanne on rauhoittumassa, selviää Kansanterveyslaitoksen kyselystä. Huumekokeiluista tietäviä tai huumetarjouksia saaneita on entistä vähemmän erityisesti nuorissa ikäluokissa.
Viime keväänä tehdyn kyselyn mukaan esimerkiksi huumetarjouksia oli edellisen vuoden aikana saanut kuudesosa 15-24-vuotiaista nuorista. Kolmea vuotta aiemmin tehdyssä kyselyssä huumetarjouksia oli saanut hieman yli viidesosa nuorista.
- Viime vuosien pienenevät luvut korostuvat, kun niitä verrataan 1990-luvun lopun kehitykseen. Tuolloin huumekokeiluista tietävien nuorten määrä saattoi kasvaa jopa 20 prosenttiyksiköllä vuodessa. Myönteiseen kehitykseen on vaikea löytää yksiselitteistä syytä. Kyseessä saattaa olla nuorisokulttuurissa aaltoilevat trendit, arvioi erikoistutkija Piia Jallinoja Kansanterveyslaitokselta.
Toinen viime vuosien kyselyissä havaittu muutos on entistä maltillisemmat arviot huumetilanteesta. Huumeiden käytön erittäin vakavaksi ongelmaksi arvioineiden osuus on kolmessa vuodessa pudonnut 58 prosentista 40 prosenttiin. Myös käytön lisääntymistä ennakoivien määrä on vähentynyt. Suurin muutos näissäkin arvioissa on tapahtunut 15-24-vuotiaiden ikäryhmässä.
- Arvioiden lieventyminen viittaa siihen, että huumeongelmien 1990-luvulla tapahtuneen nopean lisääntymisen synnyttämä pahin säikähdys on ohi. Näin on erityisesti nuorten keskuudessa sekä suurissa kaupungeissa, joissa huumeita ja niiden haittoja on kauimmin ja yleisimmin esiintynyt.
Käsitysten muutokset eivät kuitenkaan merkitse huumekulttuurin hyväksymistä. Huumeiden käytön lieväksi tai olemattomaksi ongelmaksi arvioineiden osuus oli viime kevään kyselyssä kaikkien vastaajien keskuudessa erittäin pieni ja nuorten ikäluokissa selvästi alle kymmenen prosenttia.
Tulokset perustuvat Kansanterveyslaitoksen vuosittain toteuttamaan postikyselyyn, johon viime keväänä vastasi lähes 3 400 iältään 15-64-vuotiasta suomalaista.
Suomen tulli pelkää yleisurheilun ensi kesän maailmanmestaruuskisojen tuovan kokaiinin katukauppaan Helsingissä.
Tiedustelupäällikkö Sami Rakshitin mukaan pääkaupunki täyttyy tuhansista ja taas tuhansista maksukykyisistä kisavieraista ja pelkona on, että kysyntää kokaiinillekin riittää.
- Olemme tähän asti eläneet kokaiinin kanssa vähän niin kuin laboratoriossa. Kokaiinin katukauppa on oikeastaan ollut yleistä kaikkialla muualla paitsi meillä.
- Kisavierailla, jotka tänne tulevat, ei ole valmiita yhteyksiä tahoihin, joilta ainetta voisi saada. Veikkaukseni on, että katukauppaa tullaan tekemään ja kun kysyntää on, hintakin halpenee.
- Toivottavasti eksoottisen ja televisiostakin tutun kokaiinin katukauppa ei jää pysyväksi, Rakshit toteaa.
Viranomaisten taistelu huumeita vastaan on Rakshitin mukaan kokenut viimeaikoina takaiskun, sillä huumeiden maahantuonti- ja jakeluorganisaatio on täysin eriytynyt.
- Tulli ei pääse enää maahantuonnin kautta käsiksi jakeluorganisaatioon ja poliisi puolestaan ei pääse jakeluorganisaation kautta maahantuontiin käsiksi. Maahantuonnin ja jakelun linkki saadaan häivytetyksi kuljettamalla huumelasteja välivarastosta toiseen.
Huumeita kuljettavat paikasta toiseen useammatkin kuriirit ja aineiden välittäjä ei tiedä mitään maahantuojasta.
- Selkeä sekoituskuvio. Näin pystytään poistamaan tarve kuljettaa mitään ainetta tietystä tilauksesta. Tavaraa tuodaan maahan säännöllisesti, siirrellään paikasta toiseen ja kun kysyntää on, aine haetaan siitä paikasta, missä se sillä hetkellä sattuu olemaan.
Tullin, joka iskee kiinni maahantuontivaiheessa, kannalta tilanne ei ole suurestikaan muuttunut. Sen sijaan poliisille jää enää käteen jämä jakeluorganisaatiosta. Tästä syystä poliisin tekemät suuret huumetakavarikot ovat laskeneet melkoisesti.
Rakshitin mukaan maahan tulee esimerkiksi amfetamiinia runsaat sata kiloa kuukaudessa.
- Viranomaiset eivät tiedä miten aine kuljetetaan maahan, mutta tiettyjä aavistuksia toki on olemassa, Rakshit toteaa.
Afganistanin yli 200 000 hehtaarin unikkoviljelmiltä kulkeutuu valmista heroiinia Suomeen varsin vähän, koska kyseisen aineen markkinat ovat kuihtuneet olemattomiin.
Heroiinin on syrjäyttänyt huumeriippuvaisten vieroitushoidossa käytettävä lääke Subutex, jota tuodaan maahan Virosta ja viimeaikoina myös Latviasta.
Krp:n rikosylikomisario Jaakko Sonckin mukaan synteettiset huumeet kuten amfetamiini tuodaan Suomeen Hollannista, Saksasta ja Baltian maista.
- Kokaiinin päätuottaja on lähinnä Kolumbia ja valtaosa kannabistuotteista tulee Marokosta.
Kannabistuotteet kulkeutuvat ensin Afrikasta Espanjaan ja edelleen muualle Eurooppaan. Kokaiini rantautuu yleisimmin Espanjaan ja Portugaliin ja heroiini puolestaan Afganistanista Eurooppaan ja Venäjän suuriin kaupunkeihin joko Balkanin reittiä tai silkkireittiä Iranin ja Turkin kautta.
- Huumeet tuodaan Suomeen joko henkilökuljetuksina tai tavaraliikenteen mukana. Esimerkiksi amfetamiini tuodaan maahan, kätketään maastoon ja kun rahat vaihtavat omistajaa, suomalaiselle jakeluorganisaatiolle ilmoitetaan aineen kätköpaikka.
Huumelaboratorioita on Sonckin mukaan edelleenkin Baltian maissa ja Puolassa.
- Suomessa on tavattu joitakin ns. keittiölaboratorioita, joissa puolivalmisteet sekoitetaan toisiinsa. Synteettisten huumeiden valmistuksessa kysymys on yksinkertaisesti kemiasta, Sonck toteaa.
Katukaupassa huumeiden hinnoittelu on samaa luokkaa eri puolilla maata. Esimerkiksi Subutex-tabletin hintahaitari vaihtelee 30-70 euron välill
Haistelin viime vuoden lopulla Manchesterissa brittiläisen huumerikostutkinnan tuulia poliisiseminaarissa Putting Drug Business Out of Business. Paikalla oli satakunta arvovaltaista poliisisetää, jokunen poliisitäti ja satunnaisia muita.
Jo aloituspuhe oli tiputtaa minut tuolilta. Poliisitaustainen pääesiintyjä puhui suunsa puhtaaksi jäätyään hiljan eläkkeelle. Hän kehotti virassa toimivia kollegoitaan viimein hyväksymään, että huumekontrolli ei pure. Hän myös sanoi arvostavansa kannabiksen pudottamista kategoriaan, joka vapauttaa poliisin pössyttelijöiden kontrollista tärkeämpiin tehtäviin.
Tilaisuuden viesti oli selkeä: 1) huumeiden ongelmakäyttäjät hoitoon, joka (toivon mukaan) vierottaisi heidät monenlaisesta rikollisesta toiminnasta ja 2) kovia kauppamiehiä vastaan innovatiivisia strategioita. Yksi sellainen on seminaarissa eri näkökulmista pyöritelty rikoksesta saadun hyödyn pois ottaminen, uusia tuulia Suomessakin. Toivotaan, että tulojen menetys vähentäisi huumebisnesmiesten kauppahaluja ja -mahdollisuuksia. Siitä seminaarin nimikin.
Taloudellista rikoshyötyä ilmoitti jahtaavansa muun muassa "Special Agent" Kyle Smith, vitsikäs veroviranomainen Kansasista. Hän esitti muina miehinä, kuinka hänen osavaltiossaan laittomuus ei tee huumeista verovapaita. Siksi laki velvoittaa huumekauppiaat ostamaan tuotteilleen huumeveromerkin. Verotus ei koske omaan käyttöön tarkoitettuja vähäisiä ainemääriä.
Yleisö alkoi vähitellen ymmärtää, että lännenmies oli tosissaan. Kansasissa huumekauppiaan tulee liimata veromerkki tuotepakkaukseen heti, kun on saanut sen käsiinsä. Aine on edelleen laitonta, joten veromerkki kehotetaan ostamaan anonyyminä, vaikka postitse. Jos ostajan henkilöllisyys kuitenkin selviää verottajalle, laki kieltää sen paljastamisen poliisille tai ylipäänsä kenellekään.
Erikoisagentti Smith myönsi, että eipä veromerkkejä juuri ole anonymiteetin mahdollisuudesta huolimatta osteltu. Merkit ovat sitä paitsi kalliita. Hän muisti yhden tapauksen, jossa viranomaiset olivat törmänneet veromerkilliseen huumetuotepakkaukseen – ja tuijottivat sitä ihmeissään. Mikä sitten on uudistuksen pointti?
Al Caponea ei taannoin saatu tuomituksi murhasta tai salakuljetuksesta vaan maksamattomista veroista. Vastaavasti jos törkeälle huumekaupalle oheistoimintoineen ei löydy riittävästi näyttöä, avuksi käy veronkierto. Kansasilaisen vakuuttelujen mukaan huumeveron pääjuju on kuitenkin siinä, että yhteiskunta saa sen avulla kovan luokan huumebisneksestä edes jotain korvausta. Rahat laitetaan milloin mihinkin yleishyödylliseen käyttöön. Vaikka ei veropolitiikalla(kaan) huumekauppaa kitketä, paikallisväestö on kuulemma tyytyväistä. Amerikkalainen punaniskayhteisöllisyys alkaa saada kiintoisia yhteiskuntapoliittisia muotoja.
Annetaanko verotuksella kuitenkin epäsuora hyväksyntä kovan luokan ammattirikollisuudelle? Toisaalta koska laiton huumekauppa joka tapauksessa porskuttaa niin tuottoisana, miksi sitä ei voisi verottaa, kun kilpaileva laillinen päihdebisneskin on veronalaista? Onko kansasilainen huumeverotus liberaalia huumepolitiikkaa, esimerkki koventuvasta kontrollista vai voisiko sitä nimittää tosiasioiden hyväksymiseksi yhdistettynä käytännönläheiseen tilannetajuun?
Brittipoliisit pyörittelivät silmiään. Illanvieton small talk oli saanut aiheensa. Agentti Smith oli miltei yhtä hämmentävä mielen tehosekoitin kuin kaimansa Matrix-elokuvasta. Virtuaaliaineistoa omaan ihmettelyyn löytyy osoitteesta www.ksrevenue.org/perstaxtypesdrug.htm. Kuka kutsuisi erikoisartistin tänne Suomeen meitäkin viihdyttämään? Toivottavasti mukana olisi edustusta eri hallinnonaloilta ja kansalaisjärjestöistä; olisi kiinnostavaa verrata reaktioita.
Kirjoittaja on sosiologi ja työskentelee erikoistutkijana Poliisiammattikorkeakoulussa.
Kahdensadan litran muovitynnyristä lehahtaa pistävän tunkkainen haju. Rikoskomisario Veli-Matti Soikkeli kaivaa pohjalta esiin muutaman näytteen: pussin amfetamiinia, Subutex-pillereitä, Stanozolol-dopingaineita ja marihuanaa.
- Tätä käryä ei kannata jäädä pitkäksi aikaa haistelemaan, Soikkeli hymähtää.
Tynnyriin varastoidaan väliaikaisesti Turun poliisin takavarikoimat huumeet. Poliisilaitokselta aineet kyyditään aikanaan keskusrikospoliisin (Krp) tiloihin Vantaalle ja sieltä edelleen hävitettäväksi Riihimäelle.
- Suuremmat erät lähetämme heti Krp:n rikoslaboratorioon Vantaalle lausuntoa varten. Pienemmät erät jäävät tynnyriin Turkuun, ja varasto tyhjennetään noin puolen vuoden välein. Edellinen tyhjennys oli vuodenvaihteessa, Soikkeli kertoo.
Tällä hetkellä astia on vielä alle puolillaan.
Paikallispoliisin haltuun päätyy huumeita pääasiassa kadulla tai muilla yleisillä paikoilla tehdyistä ratsioista ja kotietsinnöistä. Määrät ovat yleensä pieniä, joitakin grammoja. Suurimmat takavarikot liikkuvat yleensä 100-150 gramman tietämissä. Kilojen takavarikot ovat harvinaisia.
Huumausaineet luokitellaan ongelmajätteeksi, ja ne hävitetään valvotusti. Keskusrikospoliisi toimittaa aineet Riihimäelle Ekokemiin.
Huumeet päätyvät polttouuniin, jossa ne palavat 1 350 asteen lämmössä muiden jätteiden joukossa.
- Pakatut huumausainelähetykset ohjataan uuniin tiettyä reittiä myöten. Poliisi, tulli- tai joku muu virkamies katsoo, että aineet todella menevät polttoon, Ekokemin tuotantojohtaja Heikki Metsäranta kertoo.
Huumekuljetuksia tulee Riihimäelle muutamia kertoja vuodessa. Tulli hoitaa itse omat kuljetuksensa.
Takavarikoitujen huumeiden määrät eivät suoraan kerro huumerikollisuuden kehityksestä Suomessa. Jotakin luvuista voidaan silti päätellä.
- Mitä suuremmat määrät takavarikoidaan, sitä todennäköisempää on, että aineita myös liikkuu huomattavasti, kiteyttää rikosylikomisario Teijo Ristola Turun keskusrikospoliisista.
Määrät vaihtelevat vuosittain.
- Jos yhtenä vuonna on tehty iso takavarikko, seuraava vuosi menee tutkintaan. Kolmantena vuonna ehditään taas tehdä enemmän kenttätyötä, Ristola selvittää sykliä.
Suurin osa huumerikollisuudesta on piilorikollisuutta. Karkean arvion mukaan poliisi saa haltuunsa 5-10 prosenttia liikkeellä olevista huumeista.
(Toim. huom. tuo karkea arvio on hyvin optimistinen, koska kansainvälisissä arvioissa on päädytty alle 5%:iin. Tämä 10% on perustana kuitenkin kaikissa kansainvälisissä arvioissa huumekaupan määrästä eli jos saadaan takavarikoitua esimerkiksi tonni marihuanaa niin päätellään samaan aikaan 10 tonnia menneen kauppaan. Tälle perustuvat kaikki kansainväliset arviot huumekaupan määrästä, mikä on siis todellisuudessa huomattavasti isompaa.)
Suomen poliisilla on ollut jo lähes vuoden mahdollisuus lähettää oma mies ulkomaille toiseen EU-valtioon peiteoperaatioon eli sellaiseen toimintaan rikollisten kanssa, jossa poliisi on soluttautuneena rikoksista epäillyssä ryhmässä. Poliisi voi kantaa myös asetta.
Kaikessa hiljaisuudessa tehdyn EU:n oikeusapusopimuksen mukaan suomalainen poliisi voi esimerkiksi siirtyä peiteoperaatiossa toisen jäsenvaltion alueelle, kun jompikumpi maa on pyytänyt sitä toiselta.
Sama toimii myös toisinpäin: ulkomainen poliisi voi operoida Suomessa aseistettuna samoissa tehtävissä.
Muutos on suuri verrattuna perinteiseen oikeusapuun, jossa poliisi on pyytänyt ulkomaiselta virkaveljeltään apua vaikkapa rikollisen tarkkailuun, mutta pysynyt itse kotona.
Sopimuksessa luonnehditaan tyypillistä tapausta tällaiseksi: kun peitemiehen seuraama rikollinen toiminta siirtyy omasta maasta toiseen, toimintaa pitää seurata sielläkin.
Sisäministeriön poliisiosastolla mahdollisuutta kansainvälisiin peiteoperaatioihin pidetään ainakin toistaiseksi melko teoreettisena.
Poliisiylitarkastaja Robin Lardotin mukaan sopimus osoittaa lähinnä sitä, että Suomi on samassa rintamassa muiden EU-maiden kanssa kansainvälistä rikollisuutta vastaan ja pystyy hoitamaan harvinaiset tapaukset uskottavasti.
"Pitää muistaa, että rikollisuuskin kansainvälistyy", Lardot sanoo.
(Toim.huom. Tämä tarkoittaa sitä, että suomalaisten kyttien lisäksi myös ulkomaalaisia "turisteja" voi alkaa pyöriä piireissä epäilyttävin aikein. Muutenkin vanha mielikuva poliisisedistä tarkkailemassa väjähtyneen kaljatuopin ääressä ei enää päde. Pössöttelijät ovat törmänneet mm. nuorekkaisiin pariskuntiin, jotka ovat pian paljastuneet olevansa kyttäyspuuhissa. Poliisin koulutuksessa on ilmeisesti asiakkailta omittu käyttäytymismalliksi narkkari- tai sekakäyttäjäkoodi, mistä kytän on helppo tunnistaa. Raitis ulkoinen olemus, tekopirtsakkuus mutta narkkarikoodin mukainen käyttäytyminen herättävät ristiriitaisuudellaan pössöimmänkin ihmettelemään äkillistä ulkopuolista mielenkiintoa sinun ja kavereittesi edesottamuksiin. )
Vain murto-osa työpaikoilla tehtävistä huumetesteistä paljastaa työntekijän huumeidenkäytön. Kansanterveyslaitoksen huumelaboratorion johtajan Pirjo Lillsunden mukaan testituloksista on positiivisia 1-3 prosenttia.
Useimmin käry käy kannabiksesta tai amfetamiinista, jotka ovat yleisimmin Suomessa käytetyt huumausaineet.
Suomessa tehdään vuosittain 10 000-20 000 työpaikkahuumetestiä. Lillsunden mukaan määrä on ollut hienoisessa nousussa työntekijän yksityisyyttä työelämässä koskevan lain tultua voimaan viime syksynä.
Työpaikoilla tehtävistä huumetesteistä vain 1-3 prosenttia antaa positiivisen tuloksen. Useimmiten testissä paljastuu kannabiksen tai amfetamiinin käyttö.
Kansanterveyslaitoksen mukaan Suomessa tehdään vuosittain 10 000-20 000 työpaikkahuumetestiä. Määrä on ollut hienoisessa nousussa sen jälkeen kun uusi laki työntekijän yksityisyydestä tuli voimaan viime syksynä.
Kansanterveyslaitoksen huumelaboratorion johtajan Pirjo Lillsunden mukaan työpaikkatestaus on Suomessa yhä vähäistä esimerkiksi Ruotsiin ja Norjaan verrattuna.
Viime lokakuussa voimaan tulleen lain mukaan työntekijöiden huumetestaus on sallittua vain silloin, kun työtehtävät vaativat erityistä tarkkuutta, luotettavuutta sekä harkinta- ja reagointikykyä. Lisäksi työn on oltava sellainen, että sen suorittaminen huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeriippuvaisena olisi vaarallista tai voisi aiheuttaa merkittävää vahinkoa.
Laki määrää myös, että työnantaja ei saa tehdä yleisiä huumeseulontoja. Työnhakijoista saa testata ainoastaan tehtävään valitun. Työsuhteen aikana testejä saa uuden lain mukaan tehdä ainoastaan, kun on perusteltu epäilys työntekijän huumeidenkäytöstä tai huumeriippuvuudesta
Uusi menetelmä tekee huumetesteistä kymmenen kertaa nykyisiä herkempiä. Samalla testin tulokset saadaan aiempaa nopeammin ja pienemmästä ainemäärästä, kertoo tutkimusjohtaja Sami Franssila Teknillisen korkeakoulun mikroelektroniikkakeskuksesta.
"Käyttäjät ovat ihan tavallisista turkulaisperheistä"
Yläasteikäisten nuorten imppaaminen on yleistynyt huolestuttavasti tämän talven aikana Turussa. Esille on tullut useita tilanteita, joissa nuori yhdessä muiden kanssa on impannut butaania.
Butaania käytetään monissa aerosoleissa ja sytyttimissä ponnekaasuna tai polttoaineena.
- Olen aikaisemmin olettanut, että tämä on vain poikien juttu, mutta nyt tätä kokeilevat jo tytötkin, sairaanhoitaja Satu Hildén lasten ja nuorten päihdepoliklinikalta kertoo.
Joissakin kouluissa butaanikokeiluihin on puututtu jo alkuvaiheessa, kun ne on havaittu. Esille tulleet tapaukset on ohjattu lasten ja nuorten päihdepoliklinikalle hoidettavaksi.
- Toivomme erityisesti vanhempien vastuullisuutta tässä asiassa. Suosittelen keskustelua aiheesta omien lasten ja nuorten kanssa. Myös oireiden seuraaminen on tärkeää, muistuttaa Turun nuorisoaseman johtaja Virve Tuominen.
Jatkuvan butaanin impaamisen ulkoiset merkit ovat kuivuneet limakalvot nenän seudulla. Butaanin kokeilu aiheuttaa usein myös päänsärkyä. Ne ovat kuitenkin oireista lievimpiä. Pahin seuraus on äkillinen kuolema.
Turun suomalaisen yhteiskoulun yhdeksäsluokkalaiset Karar Al-Bazoon ja Babab Nabati tuntevat useita koulunsa oppilaita, jotka ovat impanneet butaania.
- He ovat ysiluokkalaisia tyttöjä ja poikia, jotka menevät välitunnilla kadulle ja haistelevat sitä takin hihassa. Minusta se on tosi tyhmää touhua, Karar Al-Bazoon kommentoi.
- Tiedän paljon tapauksia ja he ovat aivan tavallisista perheistä. Olen kertonut opettajillemme, että ovat tämän suhteen tarkkaavaisia. Tavoitteena ei ole nuorten syyllistäminen vaan auttaminen, Turun suomalaisen yhteiskoulun rehtori Markku Sirén korostaa.
Satu Hildén lasten ja nuorten päihdepoliklinikalta toivoo kokeilua harkitsevilta järjen käyttöä.
- Eihän lentokoneestakaan hypätä ilman laskuvarjoa, joten yhtä lyhytnäköistä ja vastuutonta on kokeilla imppaamista, kun käytön seuraukset ovat hyvin vakavia.
- Huolestuttavaa on myös se, että raja päihtymisen ja kuoleman välillä on hiuksenhieno, Virve Tuominen lisää.
Butaania nuoret ovat hankkineet usein laillisin keinoin. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen mukaan useat väärinkäytetyt kemikaalit ovat aivan tavallisia vähittäismyynnissä olevia ja kotikäyttöön tarkoitettuja kemikaaleja, joiden hankkiminen on helppoa.
- Ihmettelen sitä, että miksi butaanipitoisia kemikaaleja myyvissä turkulaisliikkeissä ei ole huomattu asiaa, Satu Hildén ihmettelee.
Vaarallisten kemikaalien vähittäismyynnistä annetun asetuksen mukaan huumaavaa tai vaarallista kemikaalia ei saa luovuttaa, jos on syytä epäillä, että sitä aiotaan hankkia ilmeisesti päihtymistarkoitukseen tai muuten käyttää väärin.
Reggaemusiikkia esittävä Jukka Poika, 24, puhuu tämäniltaisessa VoiceOut!-ohjelmassa huumeiden käytöstä. Kahden lapsen isä tunnustaa myös IS:lle käyttäneensä kannabista usean vuoden ajan.
- Poltin kannabista useamman vuoden, mutta se on jäänyt elämästäni pois. Tällä hetkellä voin sanoa täysin rehellisesti käsi sydämellä, että en käytä. Mutta en koskaan tee ratkaisuja loppuelämäkseni, kahden lapsen isä Jukka perustelee.
Jukka ei ole kuitenkaan muuttanut mielipidettään siitä, että kannabiksen käytön tulisi olla jokaisen oma asia.
Ihan ilman seuraamuksia hän ei ole polttelustaan selvinnyt.
- Pari vuotta sitten pidin pientä puutarhaa, joka joutui ratsatuksi. Päädyin rikollisten kirjoihin, muusikko kertoo.
Tampereen käräjäoikeus on tuominnut Nokia Oyj:n maksamaan 18 750 euroa korvauksia perusteetta erotetulle toimihenkilölle. Nokia joutuu lisäksi maksamaan korvaussummalle korkoa ja toimihenkilön oikeudenkäyntikulut.
Käräjäoikeus antoi riitajutussa tuomion keskiviikkona. Käräjäoikeus katsoi, että Nokialla ei ollut oikeutta irtisanoa työsopimusta.
Nokia irtisanoi teknisissä tukitehtävissä työskennelleen miehen vuonna 2003. Yhtiö perusteli irtisanomista luottamuspulalla. Erottamisen taustalla oli epäily huumausainerikoksesta. Toimihenkilöä vastaan nostettu syyte hylättiin käräjäoikeudessa.
Juttuun liittyi myös miehen tuttava, joka oli jäänyt kiinni huumerikoksesta. Tuttava oli aikaisemmin työskennellyt Nokian palveluksessa.
Nokian mielestä miehen olisi pitänyt kertoa tuttavan huumekuvioista yhtiölle. Mies ei kuitenkaan ollut tiennyt tuttavan huumekytkennöistä silloin, kun tuttava oli Nokian palveluksessa.
Kun poliisi alkoi epäillä miestä rikoksesta, hän ilmoitti epäilystä itse työnantajalleen. Mies myös kertoi olevansa syytön.
Nokia yritti ensin suostutella miestä irtisanoutumaan. Kun mies ei tähän suostunut, hänelle annettiin kirjallinen ilmoitus työsopimuksen irtisanomisesta, jonka perusteeksi mainittiin lojaliteettivelvoitteen vastainen menettely ja siitä aiheutunut luottamuspula. Varoitusta miehelle
ei annettu.
Käräjäoikeuden ratkaisun mukaan mies oli riittävän selkeästi ja totuudenmukaisesti kertonut poliisitutkinnan kohteena olleesta huumausainerikosasiasta Nokialle.
Käräjäoikeus totesi, että mies oli antanut työnantajan edustajalle aiheen reagoida voimakkaasti. Toisaalta Nokia oli päättänyt työsuhteen nopeasti pyrkimättäkään selvittämään, mitä oli tapahtunut ja mitä mies oli todella tehnyt.
Korvauksen määrää harkittaessa käräjäoikeus otti huomioon myös sen, että Nokia ei ollut antanut miehelle varoitusta eikä antanut hänelle mahdollisuutta käyttää avustajaa irtisanomistilaisuudessa.
Erotettu mies vaati Nokiaa maksamaan korvauksena yhdeksän kuukauden palkkaa vastaavat 33 750 euroa. Nokian maksettavaksi määrätty 18 750 euroa vastaa viiden kuukauden palkkaa. Erotettu mies oli työsuhteen päättymisen jälkeen työttömänä kaksi viikkoa. Sen jälkeen hän sai koulutustaan vastaavaa työtä.
Lähde: Turkulainen 26.2.2005
Uusi pikasakkolaki pantiin käytäntöön sillä perusteella, että rangaistuksen vaihtoehtona poliisi ohjaa myös hoitoon. Turun poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö Martti Leppänen selittää paikallislehti Turkulaisen rikosjutussa, miksi poliisille ei kannata kertoa mitään huumausaineiden eikä myöskään kannabiksen käytöstä:
Huumausainerikoksista saatiin kiinni 905 tapausta, niistä 574 oli käyttörikoksia ja 325 eteenpäin välittämiseen liittyviä rikoksia.
Huomattava ero muihin Suomen kaupunkeihin verrattuna oli huumausaineiden käytön osatekojen, hallussapidon ja käyttökertojen määrässä.
Hallussapitotapauksia Turussa oli 4264 ja käyttökertoja 23 064 kappaletta. Vastaavat luvut olivat Tampereella 323 ja 213 sekä Helsingissä 1269 ja 998.
- Käyttäjiä on Turussa jonkin verran enemmän kuin muissa samankokoisissa kaupungeissa, Leppänen arvioi.
- Myös poliisitutkinnalla on tässä asiassa painoarvoa. Turussa huumausainerikoksia tutkivat poliisit eivät usko, että käyttäjä on aina ensikertalainen. Hänet laitetaan tunnustamaan myös aikaisemmat tekonsa.
Lähde: Turun Sanomat 21.2.2005
Kanta-Hämeessä tutkitaan tavallista laajempaa huumejuttua. Epäiltyjä on kaikkiaan kymmeniä, ja heistä 12 on ollut tai on vangittuna. Poliisille suurin yllätys on ollut naisten suuri osuus: puolet juttuvyyhden vangituista. Useimmilla pääepäillyillä on vanhaa huumerikostaustaa.
Paljastuneet jutut käsittävät pääosin Subutex-lääkkeiden maahantuontia ja välittämistä sekä alemman välittäjäportaan amfetamiinikauppaa.
Kaupan on ollut muitakin huumaavia aineita.
Suurin takavarikko käsitti yli kilon liki sataprosenttista amfetamiinia. Erästä olisi syntynyt parikymmentä tuhatta käyttöannosta.
Tutkinnasta kertoi ensimmäisenä Hämeen Sanomat sunnuntaina.
Komisario Aatos Juurijoen mukaan poliisi pääsi huumevyyhdin jäljille oman tarkkailunsa perusteella. Tutkinta alkoi viime syksynä, ja siihen on osallistunut poliiseja Hämeenlinnassa, Riihimäeltä ja Forssasta sekä lisäksi Tampereen tulli.
Kokonaisuudesta näyttää muodostuvan yhteensä kuusi oikeusjuttua Hämeenlinnaan, Forssaan ja Tuusulaan. Uudellamaalla tutkintapöytäkirjat ovat jo syyttäjällä, ja loput valmistuvat ilmeisesti maaliskuussa.
Pidätykset ja vangitsemiset ovat tehneet Hämeenlinnan huumemarkkinoille ainakin hetkellisen aukon, arveli komisario Juurijoki.
Hän uskoo sen vähentävän omaisuusrikosten määrää.
Huumeet maksettiin enimmäkseen käteisellä, mutta varsinkin Forssan seudulla niitä vaihdettiin varastettuun tavaraan.
Tutkinnassa on törmätty myös väärennettyyn rahaan. Sitä oli kelpuuttanut maksuksi huumekauppias, jota nyt odottaa syyte myös väärän rahan hallussapidosta.
Subutex-kauppoja tutkiessaan Hämeenlinnan poliisi törmäsi välittäjärenkaaseen, jota tutkitaan erikseen. Joku näyttää järjestävän huumelääkkeiden noutamiseksi bussimatkoja Tallinnan satamasta eteenpäin.
Tutkinnan perusteella Subutex-retket ovat lokakuun jälkeen suuntautuneet Latviaan ja hankinnat on tehty pääosin yhden lääkärin kirjoittamilla resepteillä.
Takavarikoitujen määrien perusteella näyttää siltä, että Baltian reitillä on Suomeen kuljetettu selvästi pienempiä Subutex-eriä kuin esimerkiksi Ranskasta. Lääkkeitä on haettu omaan ja kaverien käyttöön, minkä lisäksi matkoille on osallistunut palkattuja kuriireita.
Hyvinkään käräjäoikeus tuomitsi perjantaina kaksi kolmikymppistä miestä ehdollisiin vankeusrangaistuksiin hampun siementen nettikaupasta. Toinen heistä sai seitsemän ja toinen kahdeksan kuukauden rangaistuksen huumausainerikoksen edistämisestä. Miehet joutuvat lisäksi maksamaan valtiolle laittomasta siemenkaupasta saatua ansiota yhteensä 40000 euroa.
Miehet olivat perustaneet siemenkauppaa varten Scandinavian Seeds –nimisen yrityksen. Kauppaa tehtiin yrityksen kotisivujen kautta. Toiminta alkoi huhtikuussa 2002. Vuoden aikana yritys myi noin 10000 siementä. Lähinnä Hollannista hankitut siemenet toimitettiin asiakkaille postitse Suomeen sekä eri puolille Eurooppaa ja Yhdysvaltoja. Kaikkiaan asiakkaita oli 1000-1500. Kymmenen kappaleen siemenpussista yritys veloitti 20-150 euroa.
Oikeudessa miehet kiistivät syyllistyneensä rikokseen, koska he olivat myyneet siemeniä hampun koristekasvatusta varten. Miehet vetosivat myös toimintansa avoimuuteen, sillä he olivat tehneet muun muassa kaupparekisteriin ja kasvituotannon tarkastuskeskukselle ilmoituksen kuitu- ja koristehampun siementen maahantuonnista ja myynnistä.
Oikeus piti miesten väitteitä koristekasvatuksesta täysin epäuskottavina.
Oikeudenkäynnissä todistajana kuultu maa- ja metsätaloustieteen asiantuntija kertoi, ettei ollut koskaan kuullut hampun viljelystä koristekasvina. Edes syytetyt itse eivät olleet törmänneet tällaiseen käyttötapaan.
Asiantuntijan mukaan yhtäkään miesten myymästä 120 hamppu lajikkeesta ei löytynyt kuitu- ja öljykasveiksi hyväksyttyjen lajikkeiden listalta. Lisäksi siemenistä peritty hinta oli tähtitieteellinen laillisiin siemeniin verrattuna.
Yrityksen kotisivuilta taas löytyi linkkejä ja mainintoja marihuanan kasvattamisesta ja hakusanoja kuten ”grass, ruoho, hash, hassis, thc, marijuona ja marihuona”.
Myös oikeuden todistajiksi kiikuttamat yrityksen asiakkaat kertoivat ymmärtäneensä, että kyse on nimenomaan siementen myynnistä huumeviljelyä varten ja siksi tilanneensa tuotetta.
Oikeuden mukaan kyse oli huumausainerikoksen edistämisestä, sillä miehet tiesivät ostajien käyttävän myytyjä siemeniä huumausainekasvien kasvattamiseen.
Lähde: Iltasanomat 19.2.2005
Lastensa avuksi huumekuriirina toiminut 68-vuotias isoäiti sai vuoden ja kaksi kuukautta ehdollista vankeutta törkeästä huumausainerikoksesta Kuopion käräjäoikeudessa eilen.
Lisäksi nainen joutuu suorittamaan 30 päivää yhdyskuntapalvelua.
Huumemummo oli mukana perhekoplassa, johon kuuluivat hänen kolme poikaansa ja kaksi miniäänsä. Perhe toi Kuopioon lähes 3,5 kiloa hasista, jonka myyjänä toimi 35-vuotias vantaalaismies.
Suurimman osan huumeista, 2,2 kiloa, kuljetti poikien iäkäs äiti.
Valtaosa huumeista meni Kuopiossa myyntiin. Kuriiri-isoäiti ei saanut itselleen korvausta. Oikeus piti hyödyn puuttumista lieventävänä seikkana samoin kuin sitä, että nainen lopetti rikollisen toiminnan oma-aloitteisesti.
Lähde: Turun Sanomat 19.2.2005
Turun Urheilupuistoon katsomon nurkkaan kaivettiin lähes kolme kiloa amfetamiinia joulukuun lopulla viime vuonna. Katukauppaan huume-erä ei koskaan päätynyt, koska poliisi pääsi hyvissä ajoin siirron jäljille. Huume-erän tilannut mies sekä paketit vastaanottanut ja puistoon vienyt mies jäivät kiinni pian sen jälkeen, kun amfetamiini oli piilotettu maahan.
Huume-erästä olisi saanut ainakin 14 600 käyttöannosta, ja sen arvo katukaupassa olisi ollut vähintään 58 500 euroa.
Päätekijä eli huumeet tilannut ja siirron järjestänyt Heidar Mahmoodi, 25, tuomittiin perjantaina Turun käräjäoikeudessa seitsemäksi vuodeksi vankeuteen törkeästä huumausainerikoksesta. Hänen käskyläisenään toiminut kuriiri Tommi Kristian Laine, 25, sai viiden vuoden vankeustuomion.
Molemmat passitettiin suoraan oikeussalista Kakolanmäelle Lounais-Suomen vankilaan rangaistusta kärsimään. Miehet olivat tutustuneet toisiinsa aiemmin juuri Kakolassa. Mahmoodi oli ehdonalaisessa vapaudessa, kun huumesiirto tehtiin. Hän kertoi ryhtyneensä rikokseen vanhojen huumevelkojensa takia.
- Minun oli pakko, hän sanoi oikeudessa.
Apurikseen ja likaisen työn tekijäksi hän järjesti Laineen, koska ei itse halunnut koskea huume-erään.
Laineelle oli alustavien keskustelujen mukaan luvassa joidenkin satojen eurojen palkkio sekä kenties mahdollisuus ostaa amfetamiinia tavallista halvemmalla.
Selvittämättä jäi, mistä huume-erä oli tullut, kuka toimitti sen Laineelle ja kenelle sen piti Urheilupuiston kuopasta mennä. Mahmoodi ei paljastanut, keneltä hän huumeet tilasi.
Amfetamiinin siirto varmistui sunnuntaina 19. joulukuuta eli samana päivänä, kun se tehtiin. Laine ja Mahmoodi tapasivat ns. Namikan talon edessä Sirkkalankadun ja Kaskenkadun kulmassa kello 22 jälkeen.
Talon rappukäytävässä Laine sai ohjeet huumeen siirrosta sekä kirjekuoren, jossa oli rahaa. Luostarikadulla Laine tapasi tuntemattomaksi jääneen englantia puhuvan miehen.
Hän sai mieheltä kolme pakettia amfetamiinia, ja mies sai palkkioksi rahakirjekuoren.
Laine käveli yksin Urheilupuistoon ja kaivoi paketeille 30 - 50 sentin syvyisen kuopan katsomon nurkkaan. Työn tehtyään hänen piti tavata Mahmoodi Namikan talolla ja ilmoittaa tehtävän suorittamisesta.
Puistossa Laine huomasi, että kaksi poliisia oli hänen perässään. Hän lähti juoksemaan karkuun mutta päätyi umpikujaan. Poliisit saivat hänet kiinni kerrostalon pihalta Sepänkadulla.
Muutamaa minuuttia myöhemmin poliisi otti kiinni Mahmoodin Sirkkalankadulla lähellä miesten tapaamispaikkaa.
Huumeiden käyttö- ja haittataso näyttäisi olevan tasaantumassa Suomessa vuodesta 1995 alkaneen pitkän kasvun jälkeen. Tämä ilmenee juuri ilmestyneestä Huumetilanne Suomessa 2004 -raportista. Vertailujakso 2001 - 2003 on kuitenkin niin lyhyt, ettei kehityksen suuntaa voida vielä varmuudella ennakoida. Selvää on, että huumeita käytetään nyt huomattavasti enemmän kuin 1990-luvun puolivälissä.
Muusta kehityksestä poiketen ongelmakäyttäjien määrä on lisääntynyt selvästi. Tämä on seurausta 1990-luvun lopun lisääntyneestä kokeilukäytöstä. Samaan aikaan huumeiden käytön vastaiset toimet ovat lisääntyneet huomattavasti. Myös huumeiden ongelmakäyttäjiä ja huumeisiin liittyviä terveyshaittoja hoidetaan entistä enemmän. Monet toimet pyritään toteuttamaan yhteistyössä käyttäjän tai ongelmakäyttäjän lähipiirin ja hänen asioitaan käsittelevien eri viranomaisten kanssa.
Huumetilanne Suomessa 2004 -raportin mukaan buprenorfiinin käyttö lisääntyy lääkkeellisessä korvaus- ja ylläpitohoidossa. Samaan aikaan myös väärinkäyttö kasvaa. Syyksi epäillään hoitojonoja, hoitopaikkojen puutetta ja näihin liittyvien laittomien markkinoiden laajenemista.
Rangaistusseuraamuksille vaihtoehtoisia kuntoutusjärjestelmiä on raportin mukaan alettu käyttää vasta 2000-luvulla. Valmisteilla on kuitenkin sopimushoitoa koskeva lainsäädäntö. Lisäksi yleistä järjestystä ja huumeita koskevassa artikkelissa painotetaan, että järjestyshäiriöihin johtava päihteiden käyttö liittyy ensisijassa liialliseen alkoholin käyttöön. Tämä selittyy Suomelle ominaisilla, katukaupalta kätketyillä huumemarkkinoilla. Myös tehokas katuvalvonta on osaltaan ehkäissyt avoimien huumeiden kauppa-alueiden syntymisen.
Lähde: Virtanen, Ari: Huumetilanne Suomessa 2004. Tilastoraportteja 1/2005. Helsinki (pdf).
Huumeiden käyttö ei näyttäisi lisääntyneen viime vuosina.
Stakesin julkaiseman Huumetilanne Suomessa 2004 -raportin mukaan vuodesta 1995 alkanut huumeiden käytön lisääntyminen on lakannut.
Vertailujakso 2001–2003 on kuitenkin niin lyhyt, että kehityksen suuntaa ei voida varmuudella sanoa.
Joka tapauksessa Suomessa käytetään huumeita nykyisin huomattavasti enemmän kuin kymmenen vuotta sitten.
Lähde: YLE 06.02.2005
Suomen huumemarkkinat ovat keskittyneet yksityisasuntoihin, eikä Suomessa ole katukaupasta tunnettuja kaupunginosia, toisin kuin muualla Euroopassa.
Säilöönotot sekä väkivalta- ja ryöstörikollisuus liittyvätkin Suomessa useimmiten alkoholin käyttöön. Tiedot selviävät Stakesin Huumetilanne Suomessa 2004 -raportista.
Huumeongelman pysyminen piilossa johtuu erikoissuunnittelija Ari Virtasen mukaan tehokkaasta katuvalvonnasta.
Suomen erikoispiirre on amfetamiinin ja heroiinin korvaushoidossa käytetyn buprenorfiinin laaja käyttö ja tarjonta. Stakes epäilee syyksi hoitojonoja, hoitopaikkojen puutetta ja näihin liittyvien laittomien markkinoiden laajenemista.
Virtasen mukaan heroiinin tarjonta on vähentynyt ja hinta noussut vuoden 1999 jälkeen, kun Afganistanin oopiumisadot pienenivät. Kokaiinin käyttö ei ilmeisesti ole Suomessa lisääntynyt, vaikka muualla Euroopassa tästä on merkkejä.
Kannabiksen kotikasvatus omaan käyttöön on Suomessa yleisempää kuin yleisesti luullaan, sanoo oikeusministeriön neuvotteleva virkamies Aarne Kinnunen.
Synteettisten huumeiden valmistukseen tarkoitettuja kotilaboratorioita ei Suomessa juuri tavata.
- Kannabiksen kotikasvatuksen yleisyys saattaa johtua siitä, että kasvattaminen on verrattain helppoa ja riskitöntä. Lisäksi se tarjoaa vaihtoehdon rikollisille huumemarkkinoille.
Kotilaboratoriot taas eivät ole kannattavia. Niissä valmistettavien huumeiden hinnat ovat laskeneet sen verran alhaiseksi, että aineiden valmistaminen itse ei ole kannattavaa.
Lähde: Turun Sanomat Kotimaa 7.2.2005
Huumekauppa on Suomessa keskittynyt yksityisasuntoihin. Toisin kuin suurimmassa osassa Euroopan pääkaupunkeja, Suomessa ei ole paikkoja tai kaupunginosia, jotka olisivat tunnettuja huumekaupastaan. Katukauppa on ylipäänsä Suomessa varsin vähäistä.
Stakesin julkaiseman Huumetilanne Suomessa 2004 -raportin mukaan myös huumeisiin liittyvät järjestyshäiriöt ovat Suomessa harvinaisia. Säilöönotot sekä väkivalta- ja ryöstörikollisuus liittyy useimmiten alkoholin käyttöön.
Raportin toimittaneen erikoissuunnittelija Ari Virtasen mukaan syy huumeongelman pysymiseen piilossa on tehokkaassa katuvalvonnassa.
- Poliisilla on myös laajat valtuudet puuttua huumeiden käyttöön, joten se pysyy piilossa.
Katukaupan vähäisyyteen vaikuttaa myös suomalaisten kielteinen asenne huumeita kohtaan.
Eri huumeilla on Suomessa eriytyneet markkinat. Virtasen mukaan esimerkiksi synteettisiä huumeita tarjotaan eri paikoissa ja eri ihmisille kuin kovia huumeita. Oikeusministeriön neuvottelevan virkamiehen Aarne Kinnusen mukaan huumemarkkinat ovat kuitenkin muuttuneet yhtenäisemmiksi.
- Saattaa olla, että salakuljettajat ovat muuttuneet ammattimaisemmiksi, ja samat ryhmät tuovat nykyisin Suomeen kaikkia aineita.
Päävastuu huumeiden salakuljetuksessa Suomeen on etenkin virolaisilla, mutta myös venäläisillä rikollisryhmillä. Huumausaineiden tarjonta ja hinnat riippuvat kansainvälisistä suhdanteista.
- Esimerkiksi heroiinin osuus on vähentynyt vuoden 1999 jälkeen, kun Afganistanin oopiumisadot ovat pienentyneet. Samalla sen hinta on noussut, Virtanen sanoo.
Heroiinin tilalle Suomen markkinoilla on noussut myös korvaushoidossa käytetty buprenorfiini. Aiemmin sitä haettiin lääkärien kirjoittamilla resepteillä Ranskasta ja myöhemmin Virosta, mutta kun reseptinkirjoitusmääräyksiä tiukennettiin, rinnalle muodostuivat laittomat markkinat.
Vaikka Suomen huumemarkkinat ovat pienemmät kuin Euroopassa keskimäärin, poikkeuksellista täällä on juuri buprenorfiinin ja amfetamiinin runsas käyttö ja tarjonta.
- Myös päinvastoin kuin muualla Euroopassa, Suomessa huumeiden piikityskäyttö ei ole vähentynyt, Virtanen kertoo.
Suomen huumemarkkinoiden tulevaisuutta on Virtasen mukaan hankalaa arvioida. Esimerkiksi Afganistanin oopiumisadot ovat olleet viime vuosina kasvamaan päin, mutta on vaikeaa sanoa, pystyykö heroiini uhkaamaan buprenorfiinin markkina-asemaa.
- Toisaalta myös kokaiinin viihdekäyttö on viime aikoina yleistynyt Euroopassa. Suomessa merkkejä tästä ei kuitenkaan ole havaittu.
Ylipäänsä huumeiden käytön määrän arvioiminen on epävarmaa puuhaa. Arviot perustuvat pääosin viranomaisten tietoihin, mutta näihin vaikuttavat viranomaisten omat toimet.
Esimerkiksi huumetakavarikot lisääntyvät, kun tulli lisää valvontaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että salakuljetus olisi välttämättä lisääntynyt.
- Myös valvonnan painotuksella on merkitystä. Eli keskitytäänkö katukauppaan vai kansainväliseen rikollisuuteen.
Yhtä lailla päihdepalvelujen lisääminen tuo tietoon enemmän päihdeongelmia.
IS:n eilen tavoittama kitaristi Andy McCoy sanoo, että aineen on täytynyt kuulua jollekin bändin ulkopuoliselle.
- Joku fani tai joku oli voinut tuoda sen meidän bussiin. Me jatketaan nyt matkaa Osloon, missä meillä on loppuunmyyty keikka illalla, tuohtunut McCoy selitti puhelimessa.
Norjan Östvoldin poliisipiirin päivystävä juristi Dag Svensen myöntää niin ikään IS:lle, että tulli takavarikoi vajaan viiden gramman marihuanaerän Norjan rajaa ylittämässä olleelta esiintyjäryhmältä.
Rikoksia tekevät nuoret ovat keskimäärin muita nuoria kiinnostuneempia myös mediassa esitetystä rikollisuudesta. Tämä käy ilmi nuorisokyselystä, johon vastasi reilut 1 100 helsinkiläistä, pääasiassa 15-vuotiasta koululaista.
Ainakin Poliisi-TV:n ja Rikosraportin innokas seuraaminen näyttää monilla liittyvän rikosten tekemiseen. Näitä ohjelmia aktiivisesti katsovat nuoret olivat syyllistyneet edeltävän vuoden aikana omaisuusrikokseen viisi kertaa todennäköisemmin kuin nuoret, jotka eivät katsoneet ohjelmia ollenkaan.